Suru

Rakas MUMMU 27.02.1934-08.02.2011

Psalmi: 23

Daavidin virsi:
Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäiselle niitylle hän vie minut lepäämään,
virvoittavien vetten tykö hän minut johdataa.
Hän virvoittaa ninun sieluni,
Hän ohjaa minut oikealle tielle
nimensä tähden.
Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa,
en minä pelkäisi mitään pahaa.
Sillä sinä olet minun kanssani;
Sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisten silmien eteen.
Sinä voitelet minun pääni öljyllä;
Minun majani on ylitsevuotavainen.
Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua
kaiken elinaikani;
ja minä saan asua Herran huoneessa
päivieni loppuun asti.

Eilen illalla rakas Äiti, Anoppi ja Mummu kutsuttiin pois tästä ajasta. Meillä kaikilla on kova suru ja ikävä ainutlaatuista mummua. Meille jäi mummusta paljon iloisia muistoja, joita suurimman surun jälkeen voimme yhdessä muistella.


Tänä aamuna herätessämme sanoin Vaarille, että ajattele sinulla oli Äiti, joka rakasti sinua täysin ehdoitta. Äiti, jonka rakkaus teki sinusta hyvän itsetunnon omaavan miehen.....se on niin suuri lahja, että voiko paljon suurempaa lapselleen antaa?