Viikonloppu

 Perjantain kunniaksi leivoin eilen kanelipullia pellillä......

 mustikkapiirakkaa pullataikinapohjalla ja

 pizzaa. Tänään taidan tehdä pannaria ja raikkaaksi herkuksi marjajugurttia. Me tykätään maustamattomaan jugurttiin lisätä omia pakastemarjoja vähän sokeria....nam:)

 Tämä "pikkukarhu" oli mammalassa yökyläilemässä äitinsä ja isänsä kanssa.

Kävimme naapurissa kyläilemassa koko porukka ja sieltä pikkumies käveli mammalaan.Tosin pikkuinen nukkui päiväunia vaunuissa ulkona koko vierailun ajan, heräsi vasta mammalaan lähtiessä :) Nuoremman pojan perhe lähti jo kotia kohti ja kohta odotellaan vanhempaan poikaa paremman puoliskonsa kanssa saapuvaksi. Tämä käsistään kätevä poikamme tulee tekemään pinta remppaa naapuriin siskolleen. Keittiöön vaihdetaan kuulemma tapetit ja listat. Maalia myös saa keittiön kiviseinä. Ihanaa, kun sisarukset auttavat toisiaan <3

Hyvää Naistenpäivää!

Kaikki te ihanaiset haluan teille toivottaa: hyvää naistenpäivän-iltaa :)

Talviloma

 Pikkuloma on loppu ja huomenna työt kutsuvat. Loma sujui aurinkoisissa merkeissä, vaikka mammelin kunto ei ollutkaan ihan priima. No lomallahan tunnollinen työntekijä sairastaa;) Kunto kun alkaa koheneen loppuu myös loma!

 Ulkona on ollut niin kaunista...Aurinko saa kaikki värit hehkumaan. Sisällä kyllä pölyt ja kaikki tahrat näkyvät liiankin hyvin....

Olen saanut kokea ihania juttuja lastenlasten kanssa. Eilen sain mennä vastaan nuorempaa "naapurin" pojista, kun hän oli ensimmäistä kertaa kerhossa. Kerhon ovesta tullessaan poika huusi iloisena: Mammeli :) ( Hän sanoo minua aina mammaksi ja nauratti, mistä tuli tämä bloginimi hänelle mieleen). Pojalla oli mennyt kerho hyvin ja odottaa jo innolla seuraavaa kertaa. Tulimme kerhosta mammalaan käsikädessä jutellen pakkasen ja auringon saattamana. Sain myös olla naapurissa, kun vanhempi pojista tuli ensimmäisenä päivänä uudesta koulusta. Hän kaatoi tyytyväisenä keittiön pöydälle ison pinon kirjekuoria ja sanoi, että Mamma sinä saat lukea nämä. Kaikki luokan oppilaat olivat kirjoittaneet kirjeet uudelle luokkakaverille, joissa he kertoivat itsestään ja toivottivat tervetulleeksi uuteen kouluun. Ihana opettaja, kun oli huomannut ohjata lapset näin ystävälliseen tekoon:)

 Eilen kävimme myös katsomassa nuoremman poikamme perheen uutta kaunista kotia. Vaari asensi siellä portaisiin portit, että ei pikkumies putoa, kun rappuset houkuttelevat niin kovasti pientä tutkijaa;) Tämä nuorin lapsenlapsemme on oppinut niin paljon uusia juttuja ja hänen kanssaan on niin kiva leikkiä. Minä tunnen itseni onnelliseksi, kun saan olla mukana lastenlasten arjessa:)

Vaari mielipuuhassaan :)

 Tänä aamuna Vaari pääsi mielipuuhaansa, etten sanoisi "himohommaansa"....Nimittäin naapurissa (tyttären perheessä) piti kaataa kolmihaarainen koivu. Sähkölinjat olivat edessä ja sähkömiehet tulivat ilmaiseksi avuksi, kunhan vain puunsahaaja löytyy itseltä.

 No tottahan toki sellainen löytyi....entinen diplomimetsuri Vaari!!!

Ette taida tietääkkään, että Vaari oli nuorena metsuri, sitten kävi kävi Evonmetsätyökoulun ja valmistui "diplomimetsuriksi"....että ei ihme, jos saha laulaa;) Tässä ensimmäinen haara KAAAATUUU....
 

Tässä kaatuu kolmas eli viimeinen haara...HUI...

Keskimäinen lapsenlapsemme katselee turvassa mammalan pihasta, kuinka Vaari kaataa puuta. On se Vaari vaan taitava ;)

 Nyt on sitten karsimisen vuoro.

  Myöhemmin kanto kuulemma lyhennetään matalaksi.

Kyllä siinä on polttopuuta ensi talveksi muutamaksi pakkasviikoksi....Huomenna Vaari menee pätkimään puut sopivan mittaiseksi sahalla, että on sitten hyvä kirveellä pilkkoa puut lämmityskattilaan sopiviksi.

Vaari oli muuten metsuri silloin, kun menimme naimisiin. Silloin vielä kuulutuksissa näkyi tittelit...Äitini ei tykännyt, että tytär menee "tukkijätkän" kanssa vihille, joten kuulutuksiin laitettiin "opiskelija";) No, menihän Vaari sitten myöhemmin opiskelemaan ja sai "salonkikelpoisen" ammatin, mutta vieläkin metsurin "haju" saa sydämeni pompottamaan;)

Tavallista touhua

 Joku tauti taas kolkuttelee mammelia...päätä, jalkoja ja vatsaa särkee......Päivällä kun heräsin päikkäreiltä huutelin Vaaria. Vastausta en saanut ja lähdin ulos katsomaan, olisko Vaari siellä? Kuulin moottorisahan ääntä ja lähdin ääntä kohti kävelemään. Pari puuta hän oli jo kaatanut ja karsi niitä.....Voi ei ja ilman lupaa....;) EN tykkää että puita kaadetaan, mutta Vaari väitti että puut olivat liian lähellä rakennuksia ja tarvitsee kuulemma lautaa keväällä lampaiden uuden aitauksen mökkeröön.

Huutiksesta huutamani peilipiironki on jo kannettu vierashuoneeseen...tykkään siitä kovasti!!! Ajattelin laittaa laatikoihin liinavaatteita.

En millään meinaa pysyä kotona, kun koko ajan tekee mieli käväistä naapurissa:))) Tänään esikoisen perhe oli meillä syömässä ja me heillä taas ilta-teellä.Isomasuinen tyttäremme oli leiponut ihania sämpylöitä....on niin suloista katsella, kun hän häärii masunsa kanssa uudessa kodikkaassa kodissaan. Kyllä tämä tästä normalisoituu, mutta kun kaikki on niin uutta ja ihmeellistä. Kymmenen vuotta asui tyttömme keski-suomessa ja nyt naapurissa...Elämä on täynnä ihmeitä <3

Viikonloppu ja pikkuloma:D

Kaksi ihanaa sanaa...viikonloppu ja pikkuloma.....miten ne kuulostavatkaan ihanilta korvissani ;)

Ensin herkuttelen viikonlopulla ja sitten vielä jälkkäriksi kolme vapaapäivää......:D suu messingillä:)

Mitään kummempia suunnitelmia ei lomaksi ole...EHKÄ käväisen muutaman kerran napurissa ainakin;) Tekisi myös mieleni poiketa katsomassa nuoremman pojan perheen uutta kotia. Kaksi lastamme siis muutti perheineen samalla viikolla. Tässä vanha mamma taitaa kohta mennä sekasin, kun niin paljon kerralla tapahtuu....

MUKAVAA viikonloppua teille kaikille ja jos lomaa saat vielä viettää niin mukavata sellaistakin <3

29 vuotta sitten

 Eilen illalla, kun olin lukenut "naapurin lapsille" iltasadun....Muistutin, heitä heidän äitinsä syntymäpäivästä. Esikoisemme siis heidän äitinsä syntyi 29 vuotta sitten. Olimme ajatelleet hänen nimekseen Sannaa, mutta kun sain tytön kainalooni pesun ja pukemisen jälkeen vaaleanpunaisessa ruusukapalossa...sanoin Vaarille, siis pikkuisen isälle: "Ei kai me tästä Sannaa tehdä.....tehdään tästä Johanna, kun hän on niin kaunis<3"

Olin nuori 20 vuotias äiti ja niin onnellinen pienestä tytöstäni. Asuimme silloin Orivedellä ja muistan, kuinka laulaen työnsin vaunuja kiikanmäkeen, kun kävimme neuvolassa:) Voi sitä onnea, kun neuvolantäti ihasteli yhdessä pienokaistani. Vaari asui viikot opiskelupaikkakunnalla ja tuli aina perjantaina omaan pieneen kotiimme. Olin siivonnut ja leiponut kun hän tuli ja olin NIIN RAKASTUNUT<3

Pikkuisellamme ei ollut ilmavaivoja ja muutenkin hän oli helppo vauva. Aika on mennyt nopeasti ja en voi vieläkään oikein uskoa, että tästä vauvasta on kasvanut sydämellinen, sosiaalinen ja maalaiselämään hurahtanut äitiliini.

Tässä on kesällä otettu kuva  meidän postilaatikkokatoksesta.....siinä nyt kylkikyljessä Kivimäen ja Viitapohjan laatikot odottavat postinhakijoita.......Lapsenlapset sanoivatkin, että mamma tuuthan sää aina meille kun haet postia;)