Ajelulla Seinäjoella

 Aikamoinen keli oli ajella kun Neitosen kanssa kävimme tänään Seinäjoella. Noh, Neitihän se ajoi autoa ja minä otin päikkärit sinne mennessä, joten ei se keli minua paljon haitannut;)

Veimme Neidin asunnolle tavaroita, kun hänella koulu jatkuu 25.1. Viime keväänähän tytön koulun loman alettua hän muutti kotiin ja meni kesäksi pankkiin tekemään työharjoittelua ja kesätöihin. Työssä tulee nyt taukoa kun opiskelu koululla taas alkaa. Sijaisuuksia ja kesätöitä on jo ensi kesäksi luvattu pankista:)

Neitosellamme oli huoli, että mistähän nyt asunnon saa Seinäjoelta kesken kouluvuoden ja murehti sitä. Vuokrakin kun pitäisi olla edullinen ja yleensä vaaditaan vähintään vuoden vuokrasopimusta.

Taivaan Isä järjestikin asian paremmin kuin olisimme itse osanneet! Tyttömme "Jenskapoon"koulukaveri meni kevätlukukaudeksi opiskelemaan Saksaan ja hän kysyi, että josko Neitimme menisi hänen omistuskaksioonsa vuokralle kevääksi?! Hänellä on kauniisti kalustettu kaksio ja vuokraa hän ei voi ottaa paljoa, koska muuten hänen opiskeluetuudet menevät. IHANAA, sinne ei tarvitse viedä kun henkilökohtaiset vaatteet ym. tavarat ja kun kesäksi on tulossa taas kotiin niin ei tarvitse tehdä isoa muuttoa. Niin asia järjestyi parhaalla mahdollisella tavalla, kiitos siitä ylhäälle :)

Mammeli kaipaisi nyt piristystä ja parturiaika pitäisi tilata. Tässä mallia mietin ja väriä....jotakin uutta tekis mieleni. Katsotaan nyt saanko mitään aikaiseksi?

Töissä päiväkodissa

 Joulu kun siivottiin meidänkin osastolta pois niin ajattelimme laittaa pöytökoristeeksi talvimaisemat lasipurkkeihin. Meillä on syyskaudella ollut metsäneläinteemaa ja se jatkuu vielä.

 Meidän verhokappa ruokahuoneessa on tämän kauden teemaan sopiva ja ryhmämme nimikin on Oravat.

 Seinällä on kangas mihin tällä hetkellä on ripustettu lasten vaneriin maalaamat sydämet.......kukahan ystävänpäivänä sydämen saa?

 Osastomme yksi hoitaja on myös taiteilija. Hän maalasi kauniin ketun, joka toimii lasten pituusmittarina. Mittaamme lapset syksyllä sekä keväällä ja ihmettelemme yhdessä heidän kasvuaan :)

Vaatelokeroiden koreihin on lapset jalanjälkiin kirjoittaneet nimensä ja maalanneet sen mieliväreillään. Seinällä on tällä hetkellä revontulimaalaukset.

Tulevaa olemme jo suunnitelleet......Ensi viikolla teemme vessapaperirullaa avuksi käyttäen (hapsutetaan toisesta päästä ja sitten maalataan sillä) uuden vuoden rakettimaalaukset. Sitten myöhemmin lumiukot tyrokspaloista jne. Jumppasaliin menemme torstaina jumppaamaan, teemme retkiä lähimetsän laavulle, musisoimme päivittäin, luemme kirjoja paljon, ulkoilemme aina jos pakkasta ei ole KAMALASTI, pelaamme lauta ym, pelejä ym ym ja ennenkaikkea LEIKIMME :)

Hienoa on taas aloittaa työt maanantaina kun koko joukko palaa päiväkotiin ja meillä kaikilla on varmasti ollut toisiamme ikävä:)

Siskokset

Pitihän nyt Almaakin kuvata, kun Lyyliäkin tässä esittelin. Tässä isosisko ja pikkusisko leikkivät alakerran aulassa.

Anonyymi oli huolissaan, että viekö Lyyli nyt kaiken huomion? No nämä kaksi veijaria painivat vähän erisarjasa ;) Almalla on pitkä pinna ja se tietää kumpi niistä on viisaampi ja antaa pikkunaskalin hölmöillä. Alma on Neidin koira ja saa neidiltä omaa aikaa esim. lenkkeillessä. Hyvin tasapuolisia ollaan lelujen ja luiden kanssa. Onhan Lyyli tuonyt myös iloa ja leikkiä Almuskan elämään. Isäntäväen ollessa töissä nämä siskokset ovat yhdesä, joten aikakin kuluu rattoisammin, vaikka onhan tuo pikkusisko välillä tosi ärsyttävä niin kuin pikkusiskot yleensäkkin ;)

Lyyli

Lyyli on kohta 1-v ja on niin rakas! Ihmisille iloinen ja tykkää kaikista, mutta koirat ja kissat yrittää pitää ojennuksessa. Alma antaa sen pomoilla muuten, mutta ruoka ja luut Alma pitää itsellään ja osoittaa silloin Lyylille sen oman paikan. Lyyli komentelee ja painii kaikkien muiden eläinten kanssa, mutta kukon se kiertää kaukaa, kun kukko pari kertaa antoi sille kannuksista. Lapsia se rakastaa, mutta riehaantuu helposti niiden kanssa.

Lyyli on ihana, kun se ei karkaa ulkona ja tulee heti luokse kun sitä huutaa. Lyyli syö kaikki ruokansa ja syö mitä vaan. Yöt Lyyli nukkuu Alman kainalossa Alman pedillä. Yksi asia Lyylin on ollut vaikea oppia. Se ei pyydä itse ollenkaan ulos tarpeilleen vaan jos sitä ei ajoissa huolehdi ulos niin se tekee tarpeensa lehden päälle. Jos otan lehden pois se pissaa lattialle. Ajattelin että ostan sellaista haju karkoitetta  sen !pissapaikkaan"jos se vaikka auttaisi.

Lyyli on mamman lellikki ja Lyyli tietää sen. Se yrittää pestä aina mamman naaman ja korvat ennen meidän yhteisiä päivälepohetkiä:) Pikkuinen, pirteä ja niin terrieri ;)

Mukavaa viikonloppua toivoo Lyyli ja mammeli !

Loppiainen

 Varmaan arvaatte ja taidatte jo tietää että mammelin lempijoulukukka on Amaryllis. Tämän Amarylliksen kukka katkesi kun varsi kasvoi liian pitkäksi. Laitoin nämä kaunokaiset sitten laakeaan lasimaljaan veteen. Nyt niitä saa ihailla tuossa maljassa.

Tässä yksi rautalankaenkeli, joita tein tänä vuonna myyjäisiin. Sain niitä myytyä ihan mukavasti. Monet tykkäsivät antaa opettajille, hoitotädeille ja lähettää postissa ystäville.

Ensi vuonna ajattelin tehdä näitä minikokoisina joulukortin somisteeksi ystäville ja sukulaisille.

Eilen olin siis töissä ja kiittelin meidän hyvää pomoa joka järjesti meidän suunnittelupäivän. Saimme purkaa joulua osastolta, arvioida tavoitteiden saavuttamista syyslukukaudella, suunnitella tulevaa toimintaa, siivota kaappeja, pitää ruokahuollonkanssa palaveria ym. ym. Nyt saa lapset huomenna tulla hoitoon kun kaikki on valmiina heitä varten. Loppuviikolla sylitellään paljon ja jutellaan lasten joulusta ja lomasta. Ensi viikolla vasta käynnistyy uudet kujeet ja jutut:) Onkin ollut jo hoitolapsia ikävä............Onneksi ei heti ala aikaisella aamulla työt vaan menen välivuoroon 8.00. ja aloitan aamupalan tarjoamisella tämän kevätlukukauden.

Eilen jännitti Suomen nuorten jääkiekko ja oli hienoa katsoa Suomen poikien upeaa peliä. Tänään otetaan rennosti pakkasen paukkuessa nurkissa. Hyvää Loppiaista kaikille :)

Oloilla, makoilla, laiskotella, lököillä, levätä, pötköttää. huilailla ja olla potslojollaan

Näitä kaikkia edellä mainittuja olen tehnyt viimepäivinä. Vuorokausirytmi on ihan sekaisin ja ruotuun pitäisi pikkuhiljaa palata. Maanantai on vielä lomaa ja tiistai onkin sitten jo työpäivä. Onneksi tiistai on suunnittelupäivä töissä ja lapsoset palaavat päiväkotiin vasta torstaina. Torstaina alkaakin sitten tosi toimet ja hoitotädinkin pitää olla virkeä ja ojennuksessa ;)

Houkuttelin vaaria josko huomenna lähtisi kanssani katselemaan kaupunkiin uutta sohvakalustoa meidän alakerran olkkariin. Jos sattuisi löytymään vaikka alesta sopiva sohva ja nojatuolit.

Joku pitkäaikaisista lukijoista saattaa muistaa tämän nykyisen sohvakaluston, jonka halvalla huutokaupasta ostimme. "Pakko" oli huutaa kun halvalla sai vaikka se ei oikein mieluisa ollutkaan. Havittelin silloin ja havittelen nyt jotakin kevyehköä sohvaa, joka olisi verhoilultaan beige, pellava tai vaaleanruskea. Joku simppelimpi talonpoikaishuonekalujen kanssa sopivampi eikä tyylihuonekalutyyppinen. No katsotaan nyt saanko raahattua vaaria kauppakierrokselle?! Tämä kuvassa oleva kalusto meneekin sitten myyntiin jos uusi saadaan hankittua.

NIIN ja vaikka näyttää vierestä katsottuna siltä, että mammeli laiskottelee kun potslojollaan makkaa niin ei sinnepäinkään!!!! Sadattuhannet aivosolut tekevät työtään ahkeraan....uusia kujeita, haaveita ja suunnitelmia se mammeli hautoo....välillä silmät auki välillä kiinni ;)

Jouluisia juttuja

 Joulunvietto sujui Kivimäessä mukavasti. Ennakkoon oli vähän paineita, että kaikkien jouluodotukset edes osin täyttyisi. Kun on monta sukupolvea ja kaikenikäisiä ja kokoisia perheitä kompromissejä tarvitaan ;) Mielestäni kaikki tulivat jotenkin kuuluki ja huomioon otetuksi.

Lapsoset saivat vähän liiankin kanssa lahjoja ja tyytyväisiä olivat. Mamma sai pöperöt pöytään ja kaikki lapset olivat syömässä jälkikasvuineen kaikkineen. Ihanalta tuntui Jouluaatonhartaudessa kirkossa kun Tähtisilmä nukahti mamman kainaloon kesken jouluevankeliumin. Ajattelin että siinä lämpöisessä ja pehmoisessa on lapsen turvallista olla niin kuin Taivaan Isän sylissä. Konsta Jylhän koskettava Joululaulu sai kyyneleet silmäkulmaan mamman ja monen muunkin kirkossa istujan. Joulukiireet olivat takana ja joulunrauha laskeutui sydämiin.

Joulumieltä toi myös kynttilät jotka laitoimme palamaan raikkaidemme haudoille sekä lapsuudenystävien halaukset kirkkomaalla!

 Kirkon jälkeen nuoret perheet menivät naapuriin esikoisen perheen luokse joulupukkia odottamaan ja Mamma vaarinsa kanssa lähti Kivimäkeen keittämään joulukahvia Äitini sekä Isäpuoleni kanssa. Vanhukset joivat rauhassa joulukahvia kunnes pirtin täytti naapurista tulevat lapsoset. Lapset riemuitsivat uusista jääkiekkovarusteista, sählymailasta, ryhmähauleluista, keppihevosesta ym. Uusia kauniita vaatteitakin oli pukki tuonut kaikille.


Yöllä Vaarin jo kuorsatessa pääsi mammeli nuorison kanssa pelaamaan lautapelejä ja syömään suklaakohvehteja. Hauskaa oli ja aamulla uni maittoi!!!

 Tapaninpäivänä mammeli starttasi esikoislapsenlapsen kanssa jääkiekkoturnaukseen Upsalaan. Lupasin lähteä pojan huoltajaksi koska äitinsä ei pysty pienten kanssa lähtemään ja koska mammaa kiinnostaa jääkiekko. Pojalle matka oli kuin terapiaa ja koko jääkiekkoharrastus tekee hänelle hyvää. Bussilla koko joukkue lähti Naatalia kohden ja sieltä laivalla Kapelskäriin. Sieltä oli n. 1 tunnin ajomatka Upsalaan.

 Ensimmäisenä päivänä oli 4 tasaista peliä, joista tuli 1 taisteluvoitto joukkuetta vastaan, joka tuli lopulta kolmanneksi. Turnauksessa oli 16 joukkuetta, joten 3 hallissa riitti pelejä.

Kuvassa mamman jääkiekkoilija istuu jäähyllä.

 Turaus oli järjestetty todella hyvin. ainoana miinuksena oli pelipäivän pituus aamusta myöhään iltaan. Suomessa suositellaan että turnauspäivä kestäisi n.6 tuntia.

Seuraavana päivänä oli vielä kaksi peliä. Joukkueemme oli ainoa Suomalaisporukka muut olivat Ruotsinpoikia ja tyttöjä. Kuvassa ruokailuhetki joukkueella. Kävimme shoppailemassa ja syömässä Upsalan ostoskeskuksissa.

Matka sujui hienosti ja joukkue käyttäytyi hyvin koko reissun. Laivalla saavuimme 29 päivä Suomeen ja kotona olimme jo aamupäivällä. Tälläiset reissut tekevät hyvää lapsenlapsen ja mamman väliselle suhteelle sekä ikäviä kokeneelle pojalle. Kuuluminen joukkueeseen ja hyvä harrastus auttaa toivon mukaan elämässä kestämään pettymyksiä ja nostamaan itseluottamusta.

Uuden Vuoden aatto sujui rauhallisesti kotona. Naapurissa kävimme illalla vohvelikahveilla ja kävellessämme kotiin katselimme rakettien väriloistoa. Alma vapisi ja ryntäsi mamman kainaloon, mutta Lyyli ei ymmärtänyt vielä pelätä ollenkaan raketteja.

Ihmiset toivottelevat toisilleen usein, että toivotaan ensi vuodesta parempaa....Minulle mennyt vuosi on ollut hyvä ja toivonkin teille kaikille Siunattua Uutta Vuotta joka pitää sisällään kaiken sen hyvän joka on meille itsekullekkin tarpeen ja tarpeeksi :)