tiistai 23. heinäkuuta 2013

Surullista

Aamulla kun menin kanalaan ja ihmettelin heti emokanan reaktiota....Se näytti hätääntyneeltä ja pieni tipu piipitti vieressä myös hädissään. Toista tipua sitä terhakasta ei näkynyt missään. Etsin hädissäni ja vihdoin löysin sen kuolleena oljista. Tuntui tosi pahalta ja itketti. Nimesin tiput siskoksi ja veikaksi ja nyt on vain jäljellä veikka. Tämän kuvan tipu elämä kesti vain muutaman päivän.......Itkettää vaikka se olikin vain pikkuinen tipu.

9 kommenttia:

Pohdiskelija kirjoitti...

Voi :(

mimon mami kirjoitti...

Surullista...

Tuija kirjoitti...

Voi miten surullista :( luonto on armoton.

Anonyymi kirjoitti...

ne on välillä heikkoja,eivät jaksa sinnitellä.mites manu.joko on rauhaantunut. siinä onkin varmaan almalla ihmettelemistä,kun tuli villimpi tapaus taloon kuin hän.ja että onpas oudon näköinen koira ja mikä ääni....hahhah

Anonyymi kirjoitti...

Voi pientä tipu-parkaa! Harmistus tuli täälläkin päässä, nyyh...
Marjuska.

Sesse kirjoitti...

Pikku tipu parka :(

Kirsti kirjoitti...

Tosi surullista :(

mallamarja kirjoitti...

Voi pikku siskotipua. Kaikkien pienokaisten elämän loppuminen on murheellista ja saa mielen apeaksi, ei sille mitään voi. Tämmöinen tapaus muistuttaa sen karun totuuden että 'elämä on kuolemista'. Hyvää loppukesä kuitenkin teidän väelle t. mallamarja

Tirriliisa kirjoitti...

Harmi että yksi menehtyi, mutta onneksi yksi sinnittelee:)