Aamulla kun menin kanalaan ja ihmettelin heti emokanan reaktiota....Se näytti hätääntyneeltä ja pieni tipu piipitti vieressä myös hädissään. Toista tipua sitä terhakasta ei näkynyt missään. Etsin hädissäni ja vihdoin löysin sen kuolleena oljista. Tuntui tosi pahalta ja itketti. Nimesin tiput siskoksi ja veikaksi ja nyt on vain jäljellä veikka. Tämän kuvan tipu elämä kesti vain muutaman päivän.......Itkettää vaikka se olikin vain pikkuinen tipu.
9 kommenttia:
Voi :(
Surullista...
Voi miten surullista :( luonto on armoton.
ne on välillä heikkoja,eivät jaksa sinnitellä.mites manu.joko on rauhaantunut. siinä onkin varmaan almalla ihmettelemistä,kun tuli villimpi tapaus taloon kuin hän.ja että onpas oudon näköinen koira ja mikä ääni....hahhah
Voi pientä tipu-parkaa! Harmistus tuli täälläkin päässä, nyyh...
Marjuska.
Pikku tipu parka :(
Tosi surullista :(
Voi pikku siskotipua. Kaikkien pienokaisten elämän loppuminen on murheellista ja saa mielen apeaksi, ei sille mitään voi. Tämmöinen tapaus muistuttaa sen karun totuuden että 'elämä on kuolemista'. Hyvää loppukesä kuitenkin teidän väelle t. mallamarja
Harmi että yksi menehtyi, mutta onneksi yksi sinnittelee:)
Lähetä kommentti