perjantai 30. elokuuta 2013

Tutustumista uuteen ja ostoksia

Mammeli oli töissä tänään vain aamupäivän sillä Neiti tuli hakemaan minua autolla ja lähdimme Seinäjoelle katsomaan neitosen opiskelija-asuntoa. Asunto on siis kahden hengen soluasunto ja tarkoitus on Neidin muuttaa sunnuntaina siihen. Ikäväksi yllätykseksemme asunto oli siivottomassa kunnossa....tai suoraan sanottuna HIRVEÄN likainen. Otimme yhteyttä asunnon vuokraajaan, joka lupasi maanantaiksi siivoojan paikalle. Jos asunto olisi ollut vähän epäsiisti olisimme siivonneet sen itse, mutta nyt oli esim. vessanpönttö niin kamalassa kunnossa, että meidän myrkkymme ei sitä puhtaaksi saa, yök! Täytyy varmaan Neitosen mennä maanantai-aamuna vasta autollaan kouluun ja koulun jälkeen, kun siivooja on käynyt, niin sitten laittamaan asuntoa omaksi mieleisekseen.

Kävimme ostamassa opiskelijalle asuntoon kaikenlaista esim. pyykkikorin, siivousvälineitä, täkkiä ja verhoja. Nuo kuvan pinkki/turkoosi Wallilan päiväuni kuosiset verhot ja sini/turkoosin väristä kangasta keittiön verhoiksi. Keittiön verhot saatiin Anttilan alennuksesta vain 10€, mutta Wallilan verhot maksoivat niin paljon, että en viitsi muistella;) päiväpeitto, matto, pöytälamppu ja sisustustyynyt on vielä hakusassa, mutta eiköhän nekin pian löydy.

Huomenna onkin paikkakuntamme synttärit ja täällä on kaikenlaista mukavaa ohjelmaa. Vaarin kanssa esitämme eräässä näytelmässä pariskuntaa. Siinä emäntä vähän arvostelee ja kailottaa kovalla äänellä ja isäntä hillitsee eukkoaan ja sanoo: "Älä ny noi kovalla äänellä asiaas markkinoi". Miten se kuulostaakin ihan tutulta;)

tiistai 27. elokuuta 2013

Näpsäilemään

Mieli oikein virkistyy, kun huomenna pääsee taas Näpsä- käsityökouluun:) Tämä syksy aloitetaan rautalanka-jutuilla. Monta kivaa juttua olen jo siellä saanut oppia ja lisää taas uutta on luvassa. Harmittaa, kun en ole oikein kirjoitellut tarpeeksi ylös asioita, että saisin kerätä niitä portfolioon, mutta tällä kaudella aion ryhdistäytyä siinä asiassa.

Illat pimenee ja syksy tulee vääjäämättä, mutta onneksi on paljon mkavia asioita mitä voi tehdä. Tuo napsä ja muu käsillä pipertäminen sekä kynttilä-illat ja takkatuli, niistä on mammelin syksy tehty. Tietysti Vaarin kainalo syysiltana, se jos mikä pitkän päivän jälkeen lämmittää;)

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Myytävänä violettia:)


Meillä olisi myytävänä teletappi penkkari/naamiaisasu, joka on uuden veroinen hinta 40 €

Sekä hauska sonni penkkari/naamiaisasu, josta voin laittaa halutessanne kuvan 25€

Vanhojen tanssipuku huivin kanssa ja vannehameen(koko n.36 ja ollut n.170 cm tytöllä) hinta 150€

lauantai 24. elokuuta 2013

Mukava päivä

Leppoisissa merkeissä tänään vietimme Vaarin kanssa päivän. Toki olisi kotona ollut siivoamista, kun vaatehuoneesta tyhjensimme Neidin kanssa kaikki romut yläkerran aulaan torstai-iltana. Siinä ne nyt valloittaa puoli aulaa. Jotakin on viety roskiin ja kirppikselle, mutta suuri määrä kaikenlaista vaatetavaraa ym. odottaa, että joku ne selvittäisi ja järjestäisi vaatehuoneeseen. Neidin kanssa ihmettelimmekin, että miten noin iso määrä roinaa mahtuu noin pieneen vaatehuoneeseen??? Sekaisin mahtuu paljon paremmin kuin siivottuna, totesimme;)

Aamusta vaari kävi noukkimassa ämpärillisen puolukoita. Sen jälkeen lähdimme kirppikselle viemään tavaraa. Paluumatkalla menimme katsomaan suunnistuskisoja missä esikoinen kilpaili ensimmäistä kertaa. Kuudestatoista rastista oli kuulemma löytänyt 15 ja se on hyvä ihmiseltä, joka eksyy yleensä joka paikassa:) Esikoisemme esikoinen myös kilpaili omassa sarjassaan. Kaksi rastia jäi häneltä löytämättä, mutta kilpailun ulkopuolella kävi vaari pojan kanssa ne hakemassa.

Kisojen jälkeen lähdimme vaarin kanssa ideaparkkiin. Ostin sieltä mieleisiäni lastenvaatteita lastenlapsille ja kävimme Vaarin kanssa syömässä ravintola Martinassa hyvät pihvit sienikastikkeella ja lohkoperunoilla. "Suunnistimme" sitten pikkuperheen luo. Siellä äiti oli pitkästä aikaa päässyt ulos syömään ystäviensä kanssa ja isi ( nuorempi poikamme)oli jäänyt hoitamaan lapsia. Hyvin iskä siellä pärjäsi, mutta mikäs on pärjätessä, kun lapset ovat niin kilttejä ja tyytyväisiä. Tähtisilmän kanssa leikimme pikkuautoilla ja luimme vähän kirjoja. Joimme poikamme kahvia mutakakun ja jätskin kera. Prinsessalle mamma sai syöttää iltapuuroa ja sitten isi laittoi pikkuisen nukkumaan. Tyttö nukahti heti ja tähtisilmä sai vielä vähän aikaa valvoa, kunnes mamma ja vaari lähti kotimatkalle ja isi lähti poikaansa nukuttamaan. Olen niin kiitollinen, kun "pikkuperheella" menee niin hyvin vaikka monen mielestä ovat niin nuoria. Itse ajattelen, että nuori ikä ei ole mikään haitta vaan päinvastoin jos on vastuullinen :) Miniäni onkin mitä ihanin äiti:)

Sekasotku odotti kotona uskollisesti ja huomenna sitten aloitan selvimisen.........Saas sitten nähdä, koska vaatehuone on kunnossa, että voi taas alkaa sekoittamaan;)

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Pehkuihin


Armas odottelee vaimoja nukkumaan......ja odottavan aika on pitkä ;)

Vaimot saapui vihdoin, mutta voi tuota kanalaumaa......
Kaikki haluaisivat kukon kylkeen ja asettautuminen on vähän hankalaa. Armas tuumaa: "Tehän ootte kuin päättömät kanat."

maanantai 19. elokuuta 2013

Vaarin tekosia ja tyhjänpesänsydroomaa;)

 Vaari se maalasi koko talomme yksin rakentamisen jälkeisenä kesänä ja
tänä kesänä teki pari kukkalaatikkoa, jotka maalasi talomme värillä. On tuo vaari vaan sellainen nikkari;)
Harjoittelemme taas tätä tyhjänpesänsydrooman kohtaamista, kun Neiti on ystäviensä kanssa Hämeenlinnassa. Ensi kuun alusta alkaakin Neidillä sitten Seinäjoen ammattikorkeakoulussa liiketalouden opiskelu. Asunto on jo hommattu, se on kahden hengen soluasunto, jossa on omat huoneet ja vessat sekä yhteinen keittiö. Asuinkaveria hän ei vielä tunne, mutta jos on mukava tyyppi asuu koko vuoden soluasunnossa. Jos taas ei viihdy siellä, alkaa katselemaan yksiötä itselleen. Asunnon vuokrahintaan kuuluu nettiliittymä, sähkö ja vesi. Asunto on myös kalustettu. Uudet verhot, maton ja verhot on mammeli luvannut ostaa. En tiedä jännittääkö Neitiä ollenkaan, mutta mammelia kyllä vähän:)

Illalla vaari tuossa suunnitteli viikonloppuna marjaan menemistä, mutta tuumi, että onkohan ne vielä kypsiä? Siihen mammeli vastasi, että turhaan menet merta edemmäs kalaan, kun sinulla on kypsä marja ihan kotona;) Vitsit ovat huonoja, mutta onneksi huumori on mammelilla ja vaarilla yhteinen.

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Sunnutai meni sukkelaan

 Nuppu hiippaili ja vaani nurkissa koko päivän ja lopuksi vaipui väsyneenä matolle. Ei jaksanut itseänkään pestä, mutta herättyyä alkoi pesupuuhiin. Tuossa vieressä nyt nuolee itseään.

Tänään olin ahkera tyttö, sillä tyhjensin ja kalkitsin kanala/lampolan. Se oli aika suttuista puuhaa ja vaatteet olivatkin ihan kalkkivedessä, kun homma oli ohi. Valoisaa ja puhdasta tuli sekä pieneliöt toivottavasti kuolivat.

Viikonloput ovat eläimillekkin mukavaa aikaa, sillä ne saavat olla koko päivän uusilla laitumilla ja kanat pihapiirissä vapaana.
Tässä illalla väsäsin vielä muutamat nappikorvikset ja suunnittelin joulupussokoita:) Viikonloppu meni taas sukkelaan ja ei muuta kuin seuraavaa viikonloppua kohti ;)

lauantai 17. elokuuta 2013

Auringonkukkia


Meidän pihassa auringonkukat kukkivat kilpaa. Niitä on tosi paljon. Arvatkaapas kuka ne siemenet kylvi? No linnut, kun ne lintulaudalta nappasivat siemenet ja osa putosi pelolle lentomatkalla. Kukat ihastuttavat minua, kun ne ovat tulleet ihan itsekseen....Linnut kylvivät ja Taivaan Isä kasteli ja antoi kasvun:)

Tämä ilta kuluu vanhimman lapsenlapsen seurassa. Katsomme selviytyjiä ja napsimme sipsejä. Tykkään kun yksi lapsenlapsi on kerrallaan mammalassa yötä, koska silloin on aikaa jutella ja viettää "laatuaikaa". Jos veljekset ovat kaksin tai kolmisin menee ilta yleensä riehumiseksi jossakin vaiheessa. Eikä tälläinen mammeli jaksa sitä melua;) Mukavaa lauantai-iltaa teille uskolliset ystäväni :)

perjantai 16. elokuuta 2013

Talletan kesän muistoja sisälleni.....

 Teen iltaisin kierroksen pihalla ja katselen kiitollisena kaikkea pihapiirissämme. Kehäkukat kukkivat vielä pirteänä ja niitä on kiva ottaa sisälle maljakkoon piristystä tuomaan.
 Tuoksuherneet kukkivat monissa eriväreissä.
 Urhon ja
 Manun vein laitumelta omaan aitaukseensa. Pojat ovat niin vilkkaita, että kuvaa niistä on melkein mahdotonta saada. Käyn sulkemassa myös kanalan oven, sillä armas on mennyt jo nukkumaan kera vaimojen ja tipun, josta en vieläkään tiedä onko se kana vai kukko.
 Omenat alkavat olemaan kypsiä.
 Taidankin huomenna niistä tehdä omenahyvää....sitä mihin tulee kaurahiutaleita, rasvaa, sokeria, kanelia ja omenoita. Jätskin kanssa se on ihan vastustamatonta.
Vielä rakasta torpaa täytyy kuvata, kun krassit kiipeävät sen seinää niin tutusti:)
Tämän kaiken talletan mieleeni talven kylmiä ja ankeitakin hetkiä varten

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Syvällisiä keskusteluja

Vanhin lapsenlapsistamme on herkkä ja ihana poika. Hän on pienen elämänsä aikana joutunut kokemaan ikäviäkin asioita ja siksi on välillä myös erittäin haastava. Mammalla ja pojalla on välillä syvällisiä keskusteluja. Tässä eräänä päivänä poika ilmoitti, että äiti leipoo maailman parhaat pullat ja mamma taas joulupiparit. Tämä poika rakastaa juuri näitä leivonnaisia ja joulupipareita on joka joulun alus ollut leipomassa mammalassa. Nyt kun isä ja äiti ovat eronneet niin saan varmasti molemmissa kodeissa leipoa pipareita? Antaisitko Mamma isällekkin sen joulupipareittesi ohjeen? Tottakai vastasi mamma, jos vain isä huolii sen. "Kyllä minä uskoisin": vastasi poika. Juttelemme usein tästä eroasiasta, koska mamma on kokenut samanikäsienä kipeästi vanhempiensa avioeron ja ymmärtää paljon tässä asiassa lapsen tunteita. Muistan elävästi kuinka vaikeata oli aina tulla kotiin Isän luota, kun monet tunteet velloivat sisällä. Tämän saman asian olen huomannut pojassa ja kertonut hänelle ymmärtäväni häntä, kun hänellä on usein paha olo näissä siirtymätilanteissa. Voi kumpa voisi enemmän auttaa lasta, kun monet vaikeat tilanteet tulevat elämään, mutta autan minkä osaan, voin ja jaksan. Joskus tai aika useinkin mammallekkin tulee kyyneleet silmään, kun keskustelumme ovat niin koskettavia.

tiistai 13. elokuuta 2013

Ekaluokkalainen

Mammelin ja Vaarin kaksi lastenlasta on jo koulussa. Vanhin meni 4. luokalle ja toiseksi vanhin ekalle:) Eilen kun ekaluokkalainen oli ollut 1. päivän koulussa mammeli näki pojan. Hän  kertoi heti iloisena saaneensa aapisen. Iloinen ilme kertoi siitä, että koulu oli alkanut mukavasti. Siunausta ja enkeleitä voi vain pyytää vauhdikkaalle koululaiselle:)

Meidän tähtisilmä lapsenlapsemme, joka täyttää lokakuussa 3-vuotta aloitti myös seurakunnan kerhon. Olen niin onnellinen, että pikkupojalla on vanhemmat, jotka pitävät tärkeänä lapsen kerhossa käymistä. Kaikki omammekin kävivät seurakunnan kerhoa ja siitä olen niin kiitollinen, että uskon siemen on heihin pienenä jo kylvetty.

Eilen olimme myös kihlakahveilla esikoisemme ja hänen sulhasensa kunniaksi. Kahvit juotiin sulhasen kauniissa talossa. Oli hienoa nähdä "uusia sukulaisia" ja tutustua heihin. Sydäntä lämmitti, kun yllättäen niin moni sulhon sukulainen kertoi, että on rukoillut sulhasen puolesta ja nyt rukoilee tämän uuden rakkauden puolesta. Tiedän myös, että esikoisemme puolesta on me ja moni muu rukoillut. Kiusasinkin sulhasta, että ei teillä ollut oikeastaan paljoakaan tekemistä tapaamisenne kanssa, sillä teidät johdatettiin yhteen;) Jos Taivaan Isä suo niin ensi kesänä on kuulemma sitten häät:)

lauantai 10. elokuuta 2013

Oravannahkoja ja rahaa

 Kiitollinen saa olla siitä, että Neiti on saanut koko kesän tehdä töitä. Keväällä hän vietti kirjoitusten jälkeen lomaa, mutta kesä on kulunut duunia tehden. Nyt loppukesästä Neitosella on kaksi työtä osan viikosta hän on töissä tässä kollaasin ihanassa miljöössä nimittäin Kallenaution kestikievarissa. Työ kuvaan kuuluu leipominen, asiakaspalvelu ja kahvion siivoaminen. Toinen työ Myllymuksuissa on melko erilainen, mutta myös mielenkiintoinen ja mieleinen. Siellä hän mm. Laakaa kankaita, laittaa esille tuotteita, pakkaa tilauksia ja palvelee asiakkaita......varmasti muutakin, jota en tiedä. Tänä kesänä Neiti on saanut tienattua rahaa, joka on opiskelijalle elintärkeätä. Opintolainaa hän ei ota, opintotuki ja asumistuki ovat niin pienet, että omasta pussista pitää löytyä ruokarahaa ym. Toki me Vaarin kanssa autamme, mutta meidän nuoret ovat tottuneet pärjäämään aika paljon omillaan. Kaikki lapsemme ovat ahkeria ja ovat saaneet yleensä aina kesätöitä, koska ovat ottaneet työtä kuin työtä vastaan. Tuo työkasvatus on kyllä tullut Vaarilta, koska minä en ole ollenkaan ahkeraa tyyppiä:) Oikeasti olen kyllä mukavuudenhaluinen, mutta jos olen vieraalla töissä teen aina parhaani tunnollisesti. Nuorena kuitenkin jännitin ja minulla oli niin huono itsetunto, että se asetti omat haasteensa.

Raha on tärkeä asia, mutta vielä tärkeämpää on kaikki se oppi mitä he ovat saaneet töissä oppia. Ihmisten kanssa toimeen tuleminen, leipominen ja kaikki muu on sellaista pääomaa mitä ei rahalla saa.Kiitollinen olen Neitosen työnantajille ovat tehneet loistavaa työkasvatusta ja olleet niin kannustavia, että mielellään Neiti on joka päivä lähtenyt töihin......mitä nyt nuo aamuheräämiset ovat joskus ottaneet koville ( tullut tyttöraasu äitiinsä ja mummiinsa)
Juu ja sitten niihin oravannahkoihin....Nimittäin täällä maalla on vielä niin mukavia ihmisiä, että tänä kesänä olemme saaneet maksaa perunoilla montaa tarpeellista juttua esim. eläimille kauroja, laitumen lainaamista ja tänään sitten saimme tosi hyvää lammasverkkoa. Tulee niin hyvä mieli, kun täällä on niin ihania ihmisiä, joilta voi tälläinen kaupungissa syntynyt kysyä hyviä neuvoja mm. eläinten hoidosta ja viljelystä.

Me täällä harjoitellaan taas Vaarin kanssa kaksin oloa.....suklaa ja pistaasipähkinät sujahtavat kummankin suuhun ja on ihan kiva viettää sitä kuuluisaa kahdenkeskistä aikaa....Höh miksi se ei kuulosta enää niin ihmeelliseltä, kuin vaikka 15 vuotta sitten?;)

Vanhalla puolella

 Torpan ulkovalaisimen on tehnyt isäni joskus 60-luvulla. Ei taida olla toista samanlaista koko maailmassa. Pimeinä iltoina se valaisee kauniisti ja silloin muistelen rakasta taitavaa Isääni. Isäni oli sellainen "joka paikan höylä". Hän teki melkein kaiken itse, sähkötöistä ompeluun ja siltä väliltä.
 Torpan pihassa on joka vuosi melkein samat kukat ja samoissa paikoissa, siitä äitini pitää huolen.
 Pelargoniat kyllä kukkivat koko kesän aina kauniisti.
Sisälle aitan seinään haaveilen tekeväni tulevaisuudessa vanhoihin kehyksiin koosteita vanhoista ajoista. Tallessa on vanhoja rahoja, kuitteja, pankkikirjoja, valokuvia ym.ym.

Ihanaa, että on viikonloppu:) Saa levät, askarrella ja nauttia eläimien kanssa ulkoilusta. Ajattelin myös vähän leipoa....hihii, jos haluatte vähän rentoutua niin katsokaapas tätä;) Neidin videopostausta:)

torstai 8. elokuuta 2013

Vielä on kesää jäljellä

Lämmintä on, etten sanois että hikistä. Töissäkin on aika raskasta, kun uudet jutut eivät tunnu yhtä hyvältä kuin entiset.....No eiköhän se tästä ala sujumaan jollakin tavalla.

 Pihassa kukkii jo ensimmäiset auringonkukat ja vielä saa nauttia täysillä ulkoilusta koko karja. Vadelmia saa vielä noukkia joka päivä, mutta viinimarja puskat ovat jo melkein tyhjiä. Pakastimet pullottaa täysinäisinä. Töistä kun tulin tänään niin Hilma ja Helmiina lampaat juoksivat minua vastaan. Olivat rikkoneet aidan ja puskeneet siitä läpi. No sain Hilman helposti naruun ja Helmiina seurasi kiltisti "isosiskon" perässä. Vaari korjasi aidan ja nyt tytöt ovat taas omalla laitumella. Pikkutipu kasvaa kovasti ja kilipojat syövät ja syövät kaikki mitä näkevät;) Pitäisi vielä nauttia näistä elokuun kesäpäivistä, sillä syksy tulee aikaisemmin taas kuin arvaammekaan.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

"How many sisters?"

Ystäviä minulla ei ole montaa....tuttuja ja kavereita kylläkin. Olen toisaalta erakko ja toisaalta sosiaalinen. Vaadin ystäviltä ehdontonta rehellisyyttä ja kestävyyttä kestää minua;) Olen myös laiska pitämään yhteyttä, mutta ystävän kanssa puhe alkaa luontevasti siitä, mihin viimeksi jäätiin. Tässä kuvassa on kanssani siskokset, jotka ovat olleet ensimmäiset ystäväni. Taitavat olla myös viimeiset, sillä olen suunnitellut heidän kanssaan samaan vanhainkotiin muuttamista, kun se aika koittaa;) Voi hoitaja parkoja, kun nämä mummut pääsisivät yhdessä vauhtiin;)

Voitte varmaan kuvitella, että nämä ystävät käänsivät nuorena paikallisten poikien päät;) Varsinkin meistä vanhin vei aina kaikki suositummat pojat;) Meillä oli niin ihanat leikit lapsena ja niin monet naurut nuorena. Sydämen salat kerrottiin toisillemme ja kerrotaan vieläkin. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että sain lapsena solmia tuon ystävyyden, joka on kestänyt melkein puolivuosisataa.

Nämä ystäväni asuivat lapsena tuossa Kivimäen naapurissa, jossa esikoiseni nyt asuu. Minä synnyin ja vartuin kaupungissa ja aina haaveilin pääseväni joskua maalle asumaan. Nämä siskokset taas varttuivat täällä maalla ja haaveilivat elämästä kaupungissa. Meidän kaikkien haaveet ovat toteutuneet, mutta jotain tärkeätä minulta puuttuu täällä.....Enää ei "naapurin likkojen" iloinen nauru toivota minua tervetulleeksi, kun tulen Kivimäen pihaan. Muistoissa voin kuitenkin nähdä heidän iloiset ilmeensä ja halauksensa aina :)

maanantai 5. elokuuta 2013

Markkinat

 Vain muutaman kuvan ehti Neiti ottaa markkinoista ihan alussa, kun alkoi kiirus;) Kiirehän tietää sitä, että markkinat olivat onnistuneet, kun porukkaa oli mukavasti.
 Miniä paisteli vohveleita pikkuisen prinsessan kanssa. Ajatelkaa kuinka ihana pikku neiti on kun hänen kanssaan pystyy moista hommaa tekemään.
 Tällä kertaa oli aika paljon lapsiperheitä liikkeellä ja eläimet kiinnostivat tietenkin heitä. Niitä käytiin katsomassa ja vaarin tuomilla oksilla ruokkimassa alapihalla.
 " Uutuus vävymme" toi kunnostamansa auton ja kaksi myytävää autoansa markkinoille. Miehet tietysti olivat autojen kimpussa;) Vävykokelasta vaan ei markkinoilla näkynyt...VOI, VOI VOI P---, missä piileskelit;) ( tiedän että salaa kuitenkin tätä luet:)
 Mammelin käsitöitä ja Kivimäen tilan tuotteita oli myös myynnissä. Vadelmat loppuivat kesken, mustikkaakin meni ja perunoitakin kivasti. Kirpputorillakin riitti penkojia.

Mammeli oli kiireinen torpan kahviossa ja ei ehtinyt ottaa yhtään valokuvaa. Leivonnaiset tekivät hyvin kauppansa. Ihania ihmisiä kävi tutustumassa Kivimäkeen ja sen historiaan. Sain tavata Sarinkin, joka tuli vartavasten katsomaan Kivimäkeä. Sari on seurannut tätä blogiani ja näin saimme nähdä nyt kasvotusten. Terveisiä vain sinulle Sari :) Näin myös paljon tuttuja ja ystäviä, joita en ole pitkään aikaan nähnyt. Rakkaat lapsuuden ystävänikin tulivat ja se lämmitti sydäntäni erikoisesti....KIITOS LIKAT;)

Taivaan Isä antoi koko päiväksi kauniin sään ja siitä haluan Häntä kiittää! Sunnuntaina sitten mammelia väsyttikin niin, että kesken päivän vaivuin olohuoneen lattialla uneen....Vaari tuli hätääntyneenä katsomaan, että taasko se mammeli pökräs...No ei suinkaan vaan tämä mummu oli väsynyt;)


torstai 1. elokuuta 2013

ilmassa tuoksua ja odotusta

Meillä tuoksuu leivonnaiset;) Neiti leipoi tänään kanelipullia pakastimeen, että ne voi sitten lauantai-aamuna sulatella sieltä ja myydä kahveen kanssa. Huomenna Neiti leipoo vielä mokkapaloja. Minä tein kaksi pellillistä vadelmaleivosten pohjia ja huomen illalla ne täytän ja koristelen. Kovasti on häärätty sisällä ja ulkona markkinatouhuja. Vaari ja Isäpuoleni laittoivat pihat kuntoon ja äitini siivosi rakasta kotitorppaansa.

Vaikka markkinoista on kovasti touhua niin silti tykkää niitä järjestää. Niiden tuottokaan ei päätä huimaa hyvä kun plussan puolelle menee, mutta tykkään niin siitä tunnelmasta. Eläimet ovat myös minulle niin rakkaita, että niitä "äidin" ylpeydellä esittelen;) Sekin on niin mukavaa kun koko perhe on mukana järjestelyissä pienimmästä suurinpaan. Tänä vuonna tosin vanhin poikamme ja hänen morsiammensa ei pääse tulemaan. Mitenkähän pärjään ilman ahkeraa miniääni kahviossa? Äitinikin nauttii kun näkee nuoruuden tuttujaan ja voi esitellä kotipaikkaansa markkinavieraille. Huomen illalla sitten laitamme myyntipöydät ulos valmiiksi ja torpassa kahveepöydät. Taivaan Isältä pyydämme kaunista ilmaa ja varjellusta kaikille:)