sunnuntai 20. elokuuta 2017

Nostalgiaa ja tätä päivää

Pihapiirimme vanhassa aitassa on aina nostalginen tunnelma. Astuessani aitan pienestä ovesta sisään olen hetkessä menneessä ajassa.

Kaapissa on keräämiäni savikukkoja jo aika monta. Ensimmäisen kukon sain kun olin n. 5-vuotias. Tampellan vuokratalosta muuttaessamme pois antoi täti, jonka olin nimennyt kukkutädiksi (hänellä oli monta kukkopilliä)minulle sinisen kukkopillin. Se on minulle rakas muisto ja siitä innostuneena olen alkanut ostelemaan kaikenkokoisia ja -värisiä kukkoja.
Tuo laukku on Pappani vanha. Hän toimi n. 1917-1925 ompelukonemyyjänä ja tuossa laukussa oli varmasti tärkeät asiapaperit.
Tämä arkku on ollut aina lukossa ja salaperäinen. Kulkipa ennen vanhaan huhu, että aitta oli mummuni Iidan aarreaitta. Sinne ei päästetty juuri ketään. Kerran pyysin äitiäni aukaisemaan lukon ja sisältä paljastui vain vanhaa romua :) Äitini myös paljasti miksi mummuni ei ollut päästänyt ketään aittaan? No siksi kun se oli kuulemma niin sekaisin;) Hih, tämän luonteenpiirteen olen siis perinyt mummultani :)
Tässä vielä aitta ulkoapäin. Vuosien saatossa aittaa on käytetty moneen tarkoitukseen. Ainakin Isomummuni ruumistakin säilytettiin siellä arkuss hautaukseen asti.
Siirrytäämpä sitten tähän päivään. Tähtisilmästä on kasvanut jo näin iso poika. Hän on nyt ekaluokkalainen. Viime viikolla olimme katsomassa Ylöjärven kirkossa kun poika siunattiin koulutielle:) Voin kuinka ihana tilaisuus ja kuinka tärkeä asia. Kun äidin, isän, mamman tai vaarin kädet ei riitä enää lasta auttamaan ja varjelemaan niin saamme luottaa, että Taivaan Isä pitää Tähtisilmästäkin huolen ja lähettää enkelinsä varjelemaan:)

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Silmänruokaa


Tämän sievän kulmakaapin löysin ja pakko se oli ostaa kun edullisesti sai. Vielä en tiedä mistä se paikkansa löytää, mutta sen ympärille olen alkanut haaveilemaan..............

Meidän Armas-kukolla on jo ikää n.8v ja komiasti vielä kiekuu ja polkee.
Se on tarkka poika ja huolehtii akkalaumastaan hyvin.
Minusta se on niin kaunis ja sen sulissa on niin kauniit värit. Koruja olen taas niistä tehnyt ja seuraavaksi menen myymään niitä evakojuna-tapahtumaan Juupajoelle.

Tänään ihmettelin kun kanat olivat tehneet pesän vuohien karsinaan. Sieltä löytyi kymmenkunta ehjää munaa. Ihmeellinen juttu, että vuohet ei niitä tallo rikki. onko se jokin vaisto vai miten ihmeessä ne on säilyneet ehjinä maassa?

maanantai 7. elokuuta 2017

Koti ja työ

Jos joku tykkää olla kotona niin MINÄ:) En malttaisi millään lähteä aamuisin töihin, kun kotona olis niin kiva olla. En ymmärrä ihmisiä joiden tulee kotona aika pitkäksi. Itse en ole tuntenut aikaani pikäksi siten nuoruusvuosieni. Sen jälkeen kun sanoin tahdon vaarille 1982 niin aina on ollut tekemistä jos vaan on viitsinyt tehdä. Minä tyttö se saan aikani kulumaan vaikka vaan "varpaita katsellessa" ;)

Varsinkin keväisin, kesäisin ja syksyisin tykkään käyskennellä pihapiirissä....katsella luontoa, ihailla kukkia, kiviä, käpyjä ym. Kotieläinten kanssa on kiva "jutella" ja viettää aikaa. Keitellä välillä kahvia,  askarrella, tehdä käsitöitä, värjäillä lankoja. Tehdä vaarille ruokaa ja odottaa omaa metsuria töistä. Ollaankin Vaarin kanssa tehty sopimus, että kun hän voittaa lotossa niin minä jään kotiin ja laitan hyvää ruokaa joka päivä. Ensimmäisenä kotipäivänä hän on tilannut maksakastikkeen, perunat ja puolukkahillon. Vielä ei ole lotto osunut kohdalle ;)

Tänä kesänä on tullut mansikkaa jo aika mukavasti ja kaikki lapsemme ovat saaneet siitä pakastimeenkin. Vadelmia nyt odotellaan ja ensimmäiset on jo kypsyneet. Tänä vuonna ei taida isoa satoa tulla, mutta ensi vuonna on odotettavissa paljon vadelmia uudesta vadelmamaastamme. Meille on tärkeä asia että lastenlapset saavat syödä myrkyttömiä marjoja. Parin viikon päästä pitäisi syntyä 7. lapsenlapsi marjoja syömään:)

Lomat on vietetty ja viime viikon olin jo töissä. Koko kesän odottelin kauniita ilmoja ja niitä ei sitten montaa tullut :(  Työhönpaluu on tuntunut raskaalta ja työmotivaatio on ollut hukassa. Minut vaihdettiin eri osastolle ja kaikki on taas vähän uutta. Olen nyt alle 3-vuotiaiden ryhmässä, jossa on n. 12 suloista lasta, mutta työ on fyysisesti aika raskasta. Kurakelejä odotellessa.......



keskiviikko 2. elokuuta 2017

Markkinat Kivimäessä

 Meidän markkinät tänä kesänä oli viime lauantaina. Ilma oli kaunis ja ihmisiä mukavasti :)
 Tärkeät ystäväni ovat aina markkinoilla mukana...Vanha Hilma ja Siiri lampaat saavat lapsilta aina herkullisia pajunoksia joita vaari on etukäteen käynyt hakemassa markkina päiväksi.
 Ensimmäisillä markkinoillaan Mandi kili sai juosta vapaana ja lapset sekä aikuiset ihastelivat pomppivaa suloisuutta.
 Suosittu kahvio herkkuineen oli taas vanhassa torpassa. Tänäkin vuonna erilaiset juustokakut olivat kaikkein suosituimpia, mutta myös suolaiset piirakat tekivät hyvin kauppansa.

 Markkinaväen joukossa tepsutteli myös Kivimäen kanalanväki. Armas-kukko piti pesueestaan taas hyvän huolen. Illalla kiitinkin kaikkia eläinlapsiani siitä kun ilostuttavat joka vuosi vieraitamme markkinoilla niin hienosti :)

Vanhaan aittaan laitoin tänä vuonna näyttelyn rakkaista leluista eri vuosikymmeniltä.


Elämäsäni on ollut tärkeä osa leluilla lapsena, äitinä, mammana ja lastenhoitajana,
Vitriinissä aevokkaimmat lelut: Äitini Martta.nukke 1930-luvulta, lankoni apina 1950-luvulta, vaarin junarata ja peltiautot 1960-luvulta ym.

Markkinoilla oli tänä vuonna toistakymmentä myyjää tuotteineen, lankoni soitti huuliharppua sekä haitaria ja vaari myi mansikoita, grillimakkaraa ja minä käsitöitä, lankoja ja koruja. Ilman lapsiamme ja miniäämme emme kuitenkaan pystyisi markkinoita järjestämään, joten iso kiitos kuuluu heille:) Suurin kiitos kuitenkin kuuluu Taivaan Isälle, sillä jos Hän ei anna kaunista ilmaa on makkinat paljon paljon vaisummat. Markkina aamuna kun aurinko alkoi paistamaan oikein huokaisin, että KIITOS, vaikka emme kyllä ole tätä ansainneet että aina saamme kauniin ilman markkinoillemme :)