Ihanat ja rakkaat häät vietettiin siis 19.06.2010. Vihkiminen oli kaunis ja koskettava tilaisuus. Morsian oli kaunis ja sulhanen suloinen:) Nautin täydellä sydämellä vihkitilaisuudesta. Olin liikuttunut, mutta sopivasti, että pystyin nauttimaan kaikesta:) Morsian säteili astellessaan isänsä saattamana häämarssin soidessa. Sulhanen bestmanin kanssa odotti ylpeänä ja rakastuneena morsiantaan. Pappi puhui kauniisti ja viisaasti hääparille. Tahdon lausuttiin kuuluvasti ja sulhanen pujotti sormuksen morsiammen sormeen onnellisena. Suloiset suukot vaihdettiin ja sulhasen sukulaistytöt lauloivat kauniisti ja koskettavasti Pekka Simojoen: Rakkaus on lahja Jumalan. Riisisadekujassa hääpari asteli kirkkomaalta kohti hääjuhlapaikkaa.
Hääjuhla alkoi onnitteluilla ja häämaljalla. Ruokarukouksen jälkeen ruokailimme herkullisella ruualla. Ohjelma alkoi anoppien esitellessä kuvin ja sanoin lapsiensa elämää tähän päivään asti. Sen jälkeen seurasi illan kohokohta!!! Sulhanen lauloin nuorelle vaimolleen veljensä säestämänä Juha-Tapion laulun: "Vuodet vieriä saa". Se oli tosi kaunista ja koskettavaa:) Viimeisen säkeistön aikana(kuvassa) sulhanen meni morsiammen luo ja otti häntä kädestä. Mammelin sydän syli ja luulen, että niin monen muunkin:)
Hääkakkua leikattiin sulassa sovussa:)
Häävalssina oli: "Nousee päivä, laskee päivä." Hääpari tanssi rakastuneena ja onnellisena.
Ilta oli romanttinen, kaunis ja hauska. Erilaista ohjelmaa oli paljon, josta voin kertoa vielä myöhemmin.
Lahjapöydässä kaikkea tarpeellista ja ihanaa.
Häät olivat siunatut, näin koimme. Saimme paljon palautetta siitä, että voiko häät olla näin hauskat ilman alkoholia? Monikaan vieraista ei ollut sitä ennen kokenut. Olemme ukko-kullan kanssa onnellisia, että häät meni paremmin, kuin osasimme kuvitellakkaan. KIITOS TAIVAAN ISÄLLE :)
Hääpari on nyt viikon häämatkalla Bulgariassa ja me hoidamme heidän koiravauvaansa, joka vähän ikävöi....
Nuorenparin Nenna-haukku rentoutuukin mammalassa aina välillä, vaikka hirmusesti kiinnostaa ulkona juokseminen ja lampaiden vahtiminen. Nenna on siis meillä hoidossa, kun "iskä ja äiti" on häämatkalla.
Tälläisia ruusukoristeita oli häävieraiden pöydissä. Vadelmanlehdet antoivat mukavasti ruusuille väriä.
Nyt on sitten mamman kipot ja kapot täynnä ruusuja.
Huomasin muuten, että blogini KIVIMÄEN ELÄMÄÄ täyttää 1-vuotta. Kävijöitä on ollut kivasti ja lukijoitakin olen saanut jo 91! KIITOS teille kaikille, jotka olette jaksaneet blogissani vierailla ja erityiskiitos niille, jotka jaksavat laittaa niitä ihania kommentteja:) Blogisynttäreiden kunniaksi järjestän ARVONNAN ja huomenna siitä lisää...yritä keksiä palkinnon....
