lauantai 28. kesäkuuta 2014

Ihana valoilmiö

 Kai kesälomani kunniaksi Taivaan Isä antoi valonsa paistaa Kivimäkeen ;)
 Vaari on koko päivän taas ahkeroinut ulkona. Tässä totisena rautakankea iskee maahan:)
 Torpan katolla tänään Vaari maalasi lopullisen maalin, kun alusmaalin oli jo aikaisemmin maalannut. Torpassa oli äitini lapsuudessa pärekatto, mutta 60-luvulla Isäni laittoi torppaan peltikaton. Vaikka pärekatto olisi kauniimpi niin peltikaton ansiosta meillä on vielä torppa pystyssä.
 Kukat ovat valitelleet, että sataa liikaa, mutta parin kuivan päivän jälkeen ne alkavat taas hymyilemään:))
 Perunavaotkin Vaari tänään mullitsi siis rikkaruohot saivat kyytiä.
 Urho ja Manu nauttivat mukavasta säästä ja tuoreesta ruohosta.
Kivimäen vanhasta pihapiiristä otin tämän kuvan naapuriin päin, jossa siis esikoisemme asustaa perheineen.

On niin kevyt olo kun kesäloma on alussa ja aurinko on paistellut. Huomenna menemme Pyynikin kesäteatteriin ja toivomme, että sade pysyisi pois!

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Menneiden sukupolvien aarteita

 Tämä pieni jakkara on kuulunut uuden vävymme äidille pikkutyttönä.
 Tämä vanha ja tukeva kehto on taas tyttären miehen äidin mummulle tehty aikoinaan. Ikää tällä on ainakin 150 vuotta. Kuten tarkkasilmäiset lukijani varmaan huomasivat on kehdolle käyttöä jo loppusyksystä:)
Tämä aarre on taas on päiväkodissa leikkimässä...Hoitaja-mamma kuvasi ja ihan luvan kanssa;)

Hip hei ja loma alkoi tällä mammelilla, IHANAA kesälaidun odottaa!!! Mukavaa viikonloppua joka ikiselle:)

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Murut

 Siiri ja Hilma tekevät kaikki yhdessä:nukkuvat, syövät, märehtivät ja juoksevat. Hilma opettaa pienempäänsä ja välillä kurittaa.
 Kaksin aina kaunihimpi
 Siiri on niin suloinen:)
 Se jo juoksee mamman luokse:) Ihana muru!
Ja tässä kaksi murua: Vaari ja Helmi:))

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Häätunnelmia vielä kerran


 Kollaasi kukista ja koristeista
 Vaarin kanssa kävimme poimimassa luonnonkukkia romanttisesti juhannusaattona hääkoristeluun
 Pöydät odottavat juhlaväkeä

 Häävalssi soi
 Ja niin silmiin toisiaan katsoivat morsian ja sulhanen:)
 Mammelin Vaari ja rakas sulhaspoika:)
 Neiti kaasolla oli upea kampaus ja ihan omista hiuksista
 Nuorta lempeä Neiti ja Poikakaveri komiana:)
Sulhanen rakensi vanhasta raadosta hääauton ja sen takana poseeraa ensi kesän hääpari vanhin poikamme ja hänen morsiammensa.

Hääviikolla puuttui autosta vielä melkein kaikki vain kuoret oli maalattu. Viimeiset päivät ja yöt menikin sitten sulholla autotallissa. Taisi olla sulhanen unissaan hääpäivänään :)

Vaarin ja mammelin pöytä ja sohva kelpasi hääparille juhlaan. Sohva oli kätevä, että pojat pääsivät viereen aina välillä.
 Mamman ja Vaarin pikkuprinsessa ja
   hänen äitinsä hiukset olivat kauniisti samanlaisella kukkakoristeella laitettu nutturalle!

Kuvat ovat huonolaatuisia ja otinkin häissä tosi vähän kuvia, sillä kuvia otti koko päivän ammattitaitoinen ja ihana ihminen vuoden 2014 hääkuvaajaksi valittu Irina Kolomijets. Innolla odotan kuvien valmistumista, sillä kirkossa oli niin liikuttavaa kun pojat kulkivat käsikädessä hääparin edellä kirkkoon. Minä en täysin pystynyt keskittymään kaikkeen kirkossa, koska huolehdin pojista. Tunnelma oli kuitenkin kaunis ja erityisesti sormusvala kosketti minua.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannushäät

 Häät ovat nyt sitten onnellisesti ohi:) Morsiammen hääkimppu oli persoonallinen pitsiä ja helmiä varressa.
 Koko perhe tanssi yhdessä, mutta häävalssi oli vain tietenkin rakastuneiden yhteinen. Häävalssina oli kaunis Janne Raappanan Kaksi onnellista. Pojat olivat suloisia juhla-asuissaan.
 Kukkalaitteet olivat kauniita. Jokaisessa pöydässä oli ripoteltuina koivunlehtiä ja keltaisia sekä valkoisia krysanteeminkukkia.
Mammeli nautti juhlista ja välillä kengät heitettiin nurkkaan kun jalkoja pakotti;)

Tämä päivä on sitten siivottu hääpaikkaa ja syöty rääppiäisiä. Olo on väsynyt, mutta tyytyväinen. Kerron enemmän häistä kun olen palautunut:)

torstai 19. kesäkuuta 2014

Uutisia :)

 Hilmasta tuli nyt pienen mustan lampaan keinoemo. Syntymäkodissaan pikkuinen oli saanut nimen Siiri ja miksi sitä vaihtamaan? Siiri on niin siro ja suloinen:)
 Siiri on ikävöinyt äitiään ja laumaansa, mutta hyvin Hilma on näyttänyt esimerkkiä kuinka uudessa kodissa ollaan. Siiri matkiikin kaikessa Hilmaa. Aitauksen verkon läpi Siiri on pujahtanut muutaman kerran, mutta Vaari tiivisti verkkoa toisella verkolla ja nyt Siiri on pysynyt aitauksen sisällä.
 Juhannusmorsiammen upeat geelikynnet laittoi pikkusisko, joka toimii myös kaasona. Neiti on niin vastuullinen kaaso, että toivon jonakin päivänä hänenkin saavan sellaisen :)
Tänään on juhlapaikkaa järjestelty ja koristeltu. Huomenna jatkuu pöytien viimeistely ym. häähommat. Mukavaa Juhannusta kaikille, nauttikaa läheistenne seurasta :)
Ps. Olen saanut palautetta tuosta Vaarini kehumisesta.......No ei se nyt ihan täydellinen ole, mutta sopiva minulle ;)

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Vaari yllättää

 Vaari teki eräänä keväänä tämän kukkalaatikon ja huolehtii aina, että mitäs istutetaan siihen MUN laatikkooni? Nyt sitten istutettiin tupakkaa ja samettiruusuja.
Vanhan torpan luota otettiin ruusun alku toissa keväänä ja nyt se kukkii niin kovasti.

Voi toi Vaari  sitten osaa vanhemmiten yllättää!!! Pitempään blogiani seuranneet muistavat varmaan, että alunalkaen vaari ei ole ollut mikään innokas eläinten hoitaja. Vuosi vuodelta vaari on lämmennyt meidän eläimille ja nyt sitten tänään soitti ihan oma-aloitteisesti pienestä karitsasta. Huomenna me mennään sitä sitten katsomaan ja saa nähdä tuleeko mukanamme pikkusisko Hilmalle:) Mies se vaan paranee vanhetessaan, uskokaa pois;)

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Juhlamekko häihin

 Tänään hain ompelijalta mekon ja jännityksellä sitä koitin. Tykkään mekosta vaikka näytänkin aika tynnyriltä, mutta se ei ole suikaan mekon vika. Kuvassa ei näy mutta helmassa on sellainen kiva liehuke.
Illalla kuvaaminen sisällä ei kännykkäkameralla oikein tee oikeutta mekon värille, mutta saatte kuitenkin kankaasta vähän käsitystä. Kangas on ihanan tuntuista päällä ja ompelija teki laadukasta työtä.

T'änään kävin laittamassa juhlapaikan verhoja. Vaihdoin niihin pitsit, joilla ne vedin sivuun ja pienet silkkikukkakimput lisäsin myös rusetteihin. Tein myös ison piparitaikinan, josta tyttären pojat saavat huomenna leipoa erikokoisia sydänpipareita. Ajattelin, että kun pojat rakastavat pipareita ja niiden leipomista niin he saavat näin olla valmistelemassa äidin häitä. Pipareihin pursotetaan sitten hääparin nimikirjaimet ja niitä tarjoillaan lasten herkkupöydässä hääjuhlassa. Montaa päivää ei ole enää siihen, kun kirkossa häämarssi soi:)

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Juhla-asu ongelmia

 Juhannushäiden teemaväri on keltainen ja morsiammen äitinä halusin juhla-asuuni jotakin keltaista. Tämä kukkakoriste luultavasti tulee rintapieleeni.
Keltaisia kenkiä ja koruja metsästin koko Tampereen. Mistään ei löytynyt kenkiä vaikka kuinka ramppasin liikkeestä toiseen. Lopulta netistä bongasin nämä ja maksoivat vain 37€

Juhlamekon löytyminen tälläiselle Isolle tytölle tuotti ja tuottaa tuskaa. Kaikki mahdolliset liikkeet Tallinnasta ja Tampereelta on koluttu. Se ei tarkoita sitä, että vaikka on lihava niin silti ei halua pukeutua mummumekkoihin. Mekossa pitäisi olla keltaista ja SITÄ jotain! Sellaista ei löytynyt, ei sitten millään!!!! Ostin kankaan ja vein sen ompelijalle. Maanantaina saan sen ja jos en ole tyytyväinen niin mitäs sitten???? Kangas on kyllä laskeutuvaa ja kuosi on mieleinen, mutta, MUTTA...Ei kai se ompelijakaan ihmeitä tee kun pitäisi ommella sellainen mekko joka laihduttaisi;)

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Haikeutta

 Meidän Niilokin on ihastunut mammelin Tallinna kassiin;) Niilo hakeutuu aina mamman viereen kun mamma sohvalle köllähtää. Erityisesti Niilosta saan kaverin silloin kun, syön jugurttia tai ms. silloin Niilo odottaa malttamattomana, että pääsee nuolemaan purkin.
 Iltasin kuljen pihapiirissämme ja napsin kuvia.
 Molemmat syreenit toimme vanhasta kodistamme vilppulasta, kun muutimme tänne. Mielestäni tuo lila sopii niin hyvin tuon torpan kulmalle.
Tykkään myös tämän kesän amppelivalinnoistani. Ne kukkivat kauniisti, kun sade ei pääse niitä pieksemään niin kuin monia muita kukkiamme.

Tässä on pari päivää mennyt vähän alamaissa tuon Helmiinan onnettomuuden takia.....Haikeaa on! Hilmalla on mennyt hyvin pukkien kanssa, mutta enhän tiedä miten se kaipaa omaa sisko-lammasta.

Ensi viikko on minulla lomaa, kun juhannuspäivänä on sitten ne häät tyttärellä. Kaikenlaista puuhaa varmaan ensi viikoksi  RIITTÄÄ!!!

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Ystävä on poissa

Eilen ihan yllättäen kuoli Helmiina-lampaamme. Seisoin ihan vieressä osaamatta tehdä mitään, kun Helmiina vauhkoontui ja lähti syöksyen juoksemaan ollessaan laitumella narussa. En tiedä katkesiko Helmiltä niska vai mitä tapahtui, mutta hän kuoli melkein heti vain vähän sätkittyään. Tuntui tosi pahalta. Helmi oli alusta asti arka ja ennakkoluuloinen. Usein se pelästyi minuakin ja ei aina antanut silitellä niin kuin siskonsa Hilma. Viimeaikoina se oli entistäkin varauksellisempi ja mietimme jo, että mitäsen kanssa oikein tehdään?

Laitoimme Hilman tuttuun aitaukseen laitumelta pois, kun Helmiina oli kuollut. Luulen, että hilma ei huomannut koko tilannetta, mutta aitauksessa yksin ollessaan Hilma alkoi huutamaan yksinäisyyttään. Lampaat ovat laumaeläimiä ja Hilma ja Helmiina ovat olleet pienestä asti yhdessä. Siirsin sitten Hilman Manun ja Urho pukkien kanssa samaan karsinaan. Hilma lopetti huutamisen heti,  kun ovat tottuneet talvella olemaan jo samassa tilassa. Harkitsemme nyt, että otammeko karitsan Hilmalle kaveriksi.

Illalla oli kyllä nukkumaan meno vaikeaa ja uni ei oikein tullut silmään........ Vaikka Helmiina oli vain lammas niin se oli minulle tärkeä ja muistan sitä lämmöllä. Nyt Helmiina voi juosta vapaana Taivaan laitumilla:)

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Mamma ja vaari lapsenlikkoina

 Viime lauantaina haettiin tuleva Juhannusmorsian yllätyksekseen polttareihinsa ja me vaarin kanssa olimme lupautuneet lastenvahdeiksi kaason sitä kysyessä.
 Nuorin pojista rakastaa hiekkaleikkejä ja leikkii itsekseenkin pitkiä aikoja...tietenkin mamman silmälläpidon alla.
 Vaari pelasi jalkapalloa isompien poikien kanssa.
 Välillä kaikki "neljä poikaa" oli kentällä;)
 Vaari ohjaa poikia maalin tekoon;)
Morsmaikku tuli kotiin seuraavana päivänä ehjänä ja rentoutuneena. Me vaarin kanssa huokaistiin helpottuneina, kun päästiin taas vapaalle jalalle. Lapsenlapset ovat rakkaita ja ihania, mutta kun on tottunut vapauteen ja laiskana oloon on kolmen vilkkaan pojan hoitaminen vaativaa puuhaa:)

Ensimmäinen kahvikakku häihin valmistui tänään ja huomnna jatkuu leipominen. Pitopalvelu hoitaa ruokailun ja kaiken muunkin, mutta minä halusin leipoa jotakin silti esikoisen hääjuhlaan:) Häihin on enää vajaa 2 viikkoa ja nyt alkaa jännittämään.......