sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Suunnittelua:)

 Tuntuu niin hyvältä, kun kunto on entisellään ja mielikin melkein:) Toisessa korvassa on vähän tuntemuksia, mutta sitä ei voi kivuksi sanoa. Varmaan kuuluu asiaan. Heinäkuun lopulla menen korvapolille kontrolliin niin saan sitten kysellä lisää.

Terveen merkiksi koen, kun taas olen alkanut suunnittelemaan markkinoita.
 Selailin kaikenlaisia lehtiä mm tuota Koto living lehteä ja kirjoja. Sain idean yhdestä kirjasta, että teen markkinoille myyntiin pellavasta kukkia, joita voi laittaa rintaan, hiuksiin, laukkuihin ym.
Viime vuoden tapaan aion myös teettää kortteja Kivimäestä ja sen eläimistä. Tässä kuvassa Helmiina....olisko edukseen? ;)

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Rakas "maajussi"

 Naapurin talon maalaus edistyy pikkuhiljaa.....Juhannuksen tapahtumat vähän urakkaa viivästyttää.
 Vaarin tekemät tellingit ovat hyvät ja kohta ne pitää siirtää tähän päätyyn, joka kuvassa näkyy. Talo on maalattu joka puolelta niiltä osin, kun tikkailta ylettyy. Kaikki muut ikkunapuut on maalattu paitsi yläkerran. Nurkkalaudat Vaari sahaa uudet ja sitten ne maalataan.
Tuolla Vaari mullitsee perunanvakoja.......Ajatella se on mun ikioma maajussi:)

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Ihana kesä

 Toipumiseni sujuu hyvin ja siihen "lääkettä" on kävely pihapiirissä. Kaikki on niin vihreää ja kukat kukkivat kauniisti.
 Eilinen raju ukonilma sai aikaan minulle mieleisemmän ilman. Ilma on lämmin, mutta ei kostean kuuma. Tämä sopii minulle paremmin.
Eilinen sade kasteli kukkia, nurmea, puita ja pensaita. Onneksi ei tänään tarvitse kastella.

Mansikat alkavat kypsyä ja niistä onkin saatu jo pari litraa maistiaisia. Oman maan tuoreet mansikat ovat niin painavia, kun niissä on niin paljon hedelmämehua. Vaniliajäätelö ja mansikat, NAM :)

Me jouduimme Vaarin kanssa tänään ikävän homman eteen, kun jouduimme lopettamaan yhden kanoistamme. Kana on ontunut pari päivää ja tänään se meni ihan jalattomaksi. Toiset kana alkoivat sitä nokkimaan kun se oli vaivainen. Kumpikaan ei meistä ole moista hommaa koskaan tehnyt, mutta se kävi nopeasti ja kana pääsi autuaammille maille. No ajattelen, että tuon kanasen elämä jatkuu tipuissa, jos kaikki vaan sujuu toivotulla tavalla. Meidän yksi kana nimittäin nököttää vaan hautomispuuhissa ja ei oikeastaan syökkään kun on niin ahkera:)

KIITOS

Kiitos teille kaikille rukouksistanne, huolenpidostanne ja myötäelämisestä! Tämä päivä oli taas parempi eilistä:) Fyysinen kunto on jo hyvä, mutta vielä en ole täysin oma itseni. Vaarikaan ei taida olla, sillä käsikädessä kuljetaan pitkin Kivimäkeä ;)

torstai 27. kesäkuuta 2013

Erilainen juhannus

 Meidän juhannus alkoi ihan perinteisesti grillattiin, syötiin kesän ensimmäinen mansikkakakku ja paistettiin lättyjä. Kokollakin ehdittiin poiketa. Nuorenpi poikamme lähti illan suussa Isoon kirjaan vaimonsa ja pikku tyttärensä kanssa. Mammeli jäi vaarin kanssa hoitamaan heidän 2,5v tähtisilmää. Luin pojalle ja nukutin hänet viereeni. Lähdin alakertaan vessaan ja siellä alkoi maailma pyöriä silmissäni.
 Huusin vaaria, mutta hän oli ulkona eikä kuullut. Pelkäsin menettäväni tajuntani ja kuolevani aivoverenvuotoon tai ms. pyysin Jeesuksen nimessä syntejäni anteeksi ja sitä, että pääsisin taivaaseen jos kuolisin tähän. Sitten vaari tulikin sisälle ja sain sanottua, että minua pyörryttää. menin makaamaan kyljelleni aulan lattialle, koska en pysynyt pystyssä. Sitten alkoi kauhea pahoinvointi. Vaari soitti 112 ja siellä pyydettiin tai suorastaan vaadittiin minua puhelimeen. En pystynyt, koska oksensin koko ajan ja en voinut liikuttaa lainkaan päätäni, koska olo oli aivan hirveä. Vaari vakuutteli puhelimessa, että alkoholilla ei ole osuutta vointiini sillä en käytä alkoholia tippaakaan. Lopulta hätäkeskuksessa sanottiin, että lähetetään sitten se ambulanssi, mutta se kestää kauan. Se kestikin 45 minuuttia......
Ajatelkaa Vaari hädissään hoitaa minua ja minä oksennan ja oksennan .........Minä lähetin jo lapsille terveiset ja käskin Vaarin sanoa, että kaikki on hyvin( tarkoitin, että lasten kanssa kaikki on hyvin, että ei tulisi heille mitään syyllisyyttä jos menehtyisin). Vaari kertoi, että hänestä ei tarvitse huolehtia, että pärjää kyllä jos vaikka tänne jää. Vaari pyyhki hikeä kasvoiltani, pyyhki oksennusta ja oli niin rauhallinen vaikka kuulinkin hänen äänestään suuren huolen.

Ensihoitajat tutkivat minua pitkään siinä lattialla, laittoivat tippaa, tekivät neurologisia testejä ym. ym. Antoivat pistoksina pahoinvointilääkettä joka ei auttanut yhtään. Toinen ensihoitaja soitti Tays:ssiin päivystävälle neurologille, joka sanoi, että minua pitää valmistella päänkuvaukseen. Koko ajan olin tajuissani, mutta silmiäni en voinut pitää auki, koska silloin tuntui aivan hirveältä, kun silmissä pyöri. Ambulanssibaareille minun nostamiseni oli hirveätä, koska minuun ei olisi saanut koskea yhtään sillä silloin olo muuttui sietämättömäksi.

Tuntui ahdistavalta, kun kuulin ambulanssin sireenin huutavan ja ajavan kovaa kohti sairaalaa. Naisensihoitaja laittoi minulle toisen kanyylin käteen ja siksi aikaa ambulanssi pysähtyi. Koko matkan ajan minulle tehtiin jotain ja pyyhittiin oksennustani.

Minun ollessani ambulanssissa ajoi poikamme Vaarin kanssa perässä meidän uudella autolla. Auto oli ollut meillä tasan 1 vrk:den. Yhtä´äkkiä heidän autonsa eteen tuli hirvi ja poikamme, joka ajoi autoa sai väistettyä niin, että hirvi osui kuljettajan puolen etukulmaan ensin ja sitten sen peräpää käännähti kuljettajan puolen kylkeen. Taivaan Isälle kiitos, että kummallekkaan miehistä ei tullut minkäänlaisia vammoja. Poikamme soitti poliisille, joka kuultuaan tilanteen antoi miehien jatkaa matkaansa kohti sairaalaa. Autolla pystyi ajamaan, vaikka se kärsikin aikamoiset pelti ym vauriot. Hirven kohtalosta ei ole tietoa sillä jonnekkin se juoksi vaikka tiellä oli kuulemma verta ja suoliakin.

Ensiapuun päästyämme minua oli ainakin 6-8 lääkäriä/hoitajaa vastassa ja minua tutkittiin ja valmisteltiin pää kuvaukseen. Suoneeni laitettiin jodia (niin ainakin kuulin), jonka kulku tuntui suonessa lämpimältä ja samalla laskin pissat alleni (kuuluu kuulemma asiaan). Tutkimukset olivat kova koettelemus, koska pahoinvointi oli niin rajua.Kuvauksen jälkeen minut siirrettiin aivoverenvuotoyksikköön.

Vaari päästettiin tässä vaiheessa 5 min luokseni, mutta en ollut kuulemma aukaissut silmiäni ollenkaan. Koko ajan ymmärsin mitä hän puhui , mutta en voinut kuin keskittyä koossapysymiseeni. Ikävöin häntä kuitenkin kun hän joutui lähtemään pois.

Aivoverenvuotoyksikössä minulle laitettiin kolmenlaista kipulääkettä, joista ei yksikään auttanut. Helpottavaa oli lopulta tieto, että kuvissa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Tämän jälkeen alkoi lääkäri epäillä korvista johtuvaa häiriötä. Minulle kerrottiin, että päivystävä korva- lääkäri tulee minua katsomaan. Tuntui ikuisuudelta odottaa siinä olotilassa lääkäriä, joka auttaisi minua. Paikat puutuivat ja asennon muuttamiseen tarvittiin kaksi hoitajaa ja olo oli sietämätön kun liikutin päätäni vähääkään. Yö tuntui pitkältä ja olin ahdistunut. Lopulta lääkäri tuli, joka kyseli, teki taas neurologisia testejä ja katsoi silmiini erikoisilla laseilla. Sitten hän teki diagnoosin, että minulla on vestibulaarinenneuroniitti( korvahermon tulehdus). Siinä on kuulemma dramaattiset oireet, mutta se on vaaraton.

Seuraavana päivänä noin 12.00 minun asentoani taas muutettiin ja se ei tuntunutkaan enää kamalalta....en voinut enää pahoin. Minulle ilmoitettiin, että minut siirretään korvaosastolle. Sain taas pahoinvointilääkettä, koska pelkäsin, että miten kestän osaston siirron. Siirto meni hyvin ja siitä alkoi toipumiseni. Illalla otettiin jo katetri pois ja pystyin kävelemään vessaan asti ja sain jo syötyäkin vähän. Seuraavan yön nukuin tosi huonosti en juuri lainkaan. Pääsinkin lääkärin tutkimuksen jälkeen kotiin seuraavana päivänä. Nyt olen kotona ja oloni alkaa olemaan aika hyvä. Pientä epävarmuutta tunnen vielä äkkinäisissä liikkeissä ja katetrin seurauksena sain virtsatulehduksen, johon minulla on antibiootit. Tilanne tuli kuitenkin niin yllättäen ja kuolema tuli niin lähelle, että tunsin mieleni järkkyneen. Pikkuhiljaa olen kuitenkin tuntenut vointini kohentuneen ja mieleni tyyntyneen. Joskin pelkään voiko tämä kohtaus toistua, sillä siitä olen saanut ristiriitaista tietoa.....

Nyt mietin tämän juhannuksen tarkoitusta, vaikka en koekkaan sitä minkäälaisena rangaistuksena, sillä kuitenkin tunsin, että meistä huolehdittiin. Meille annettiin heti iloakin elämäämme sillä: MEILLE ON TULOSSA PERHEENLISYSTÄ! Hihii meidän kana on hautonut nyt 6-7 päivää ja sen alla on melkein parikymmentä munaa. Pelottaa vaan, että pystyykö kana selviytymään niin monen munan hautomisesta?

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Hyvää Juhannusta

Kivimäen eläimet ja ihmiset haluavat toivottaa kaikille oikein hyvää ja Siunattua juhannusta :)

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

keskiviikko on keskellä viikkoa:)

Maatuskoita taas syntyy avaimenperiksi ja jääkaappimangneeteiksi. Viime kesän markkinoilla tekivät hyvin kauppansa, joten ajattelin niitä tehdä lisää tämän vuoden markkinoille.


Muistatko nämä poikamme ja hänen vaimonsa häät? Niistä tuli tänään jo 3 vuotta! ONNEA hääpäivänne johdosta( luette tätä kumminkin ;) ) Paljon ovat saaneet ihanaa elämäänsä: kaksi suloista lasta ja oma kaunis rivitalokoti:) Nuo häät ovat jääneet mieleeni rakkaimpina häinä missä olen saanut olla mukana. Kaikki sujui niin hyvin, että koin tuossa tapahtumassa Jumalan johdatuksen ja siunauksen!!!

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Naapurissa

Tyttärellämme naapurissa alkoi tänään talon ulkovuoren maalaus hommat. Tänään Vaari teki tellingit vanhimman poikamme kanssa ja he irrottivat myös talosta nurkka- ja ikkunalaudat. Ensimmäinen talon sivuista on nyt raaputeltu irtomaaleista ja huomenna alkaa kai sen sivun maalaus. He etenevät pikkuhiljaa talon sivu kerrallaan niin, että tellinkejä ei tarvitse siirrellä turhaan. Ihanaa kun "meidän miehet" on niin käteviä, että osaavat itse tehdä niin siinä säästää pitkän "pennin":) Mammeli ja muut naiset maalaavat nurkka- ja ikkunalaudat. Vanhan puulla lämmitettävän talon kunnostus ja huoltohommat on kyllä 3-lapsen yksinhuioltaja äidille kova urakka melkeimpä ylivoimainen, kun tekee vielä raskasta päivätyötä sairaanhoitajana. Tulevaisuus näyttää miten asiat jatkossa hoituvat ja jos tulee elämänmuutoksia niin muuttavatko sitten pois.....Olen niin kiintynyt lapsesta asti tuohon taloon, että varmasti haikeata on jos tulee aivan vieraat naapurit.....MUTTA elämässä täytyy sopeutua muutoksiin ja kai siitäkin selviää.....

Hei kaksi työpäivää enää ja sitten LOMA, LOMA, L O M A!!!!

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Kivimäen markkinat tulevat taas

Elokuun ensimmäisenä lauantaina on taas Kivimäessä markkinat. Kaikenlaisia suunnitelmia on päässä, saa nähdä mitkä jutut toteutuu:) Annappas lukijani vinkkejä mitä kaikkea maalaihenkistä siellä voisi olla?

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Mammelin korvistehdas

 Olen niin innostunut tekemään näitä korviksia. Kukkakorvikset vähän isommat,
 nappikorvikset riippuvat,
 kukkakorvikset napeilla,
 kukkakorvikset ja
nappikorvikset. Jos haluat itsellesi ostaa minulta tälläiset niin laitatko sähköpostia:)

Ihanaa taas viikonloppu:) Viikko vielä ja sitten alkaa 5 viikon kesäloma!!!!!!!! Tänään oli haikeata töissä, kun ystäväni/työkaverini kanssa saatiin työskennellä samassa tiimissä toistaiseksi viimeistä päivää. Syksyllä me joudumme työskentelemään eri tiimissä ja se on kurja juttu. Onneksi ystävyytemme säilyy:)

Vaarin kanssa kävimme töistä päästyäni puutarhalla ostamassa kesäkurpitsantaimia ja kukkia Vaarin tekemiin kukkalaatikoihin:) Loppuillan ajattelin viettää korviksia taas näperrellen.....Teen niitä markkinoille lisää. Mukavaa viikonloppua teille kaikille!

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Hei ootteko kuulleet tätä?

Voitteko kuvitella, että meillä kävi vieras viime perjantaina? Ihan tuntematon tyyppi ilmestyi aitauksemme viereen syömään MEIDÄN ruohoa. Joku nainen soitti mammelille töihin, että teidän lammas on tuolla keskellä tietä. Mammeli säikähti pahanpäiväisesti ja soitti heti Vaarille!!! Vaari oli juuri kotona käymässä ja sanoi, että ei se karannut voi olla Hilma tai Helmiina sillä ne on omassa aitauksessaan. Olishan mammelin pitänyt se tietää, että me ei niin hölmöjä olla, että nyt autotielle mentäisiiin.....No mammeli siitä soittamaan eräälle ystävälleen, joka asuu yhden lampolan vieressä, että olisko sieltä yks kadonnut lammas kotoisin....Ystävä lupasi ottaa selvää asiasta. Ei se tyyppi ollut sieltäkään kotoisin, mutta lampolan omistaja tiesi, että yks lammas rukka oli karannut 15km päästä. Sen oli säikäyttänyt koira, jossa on kuulemma SUTTAKIN! Se karkulainen oli uinut ensin järven poikki 200m ja sitten tullut sen 15km kahdessa viikossa. Ajatelkaa ny KAKS VIIKKOA yksin harhateillä ja peloissaan. Se oli nähty välillä jossakin, mutta oli niin vaukona, että ei antanut itseänsä kiinni.

Sen reppanan omistaja tuli sitten sitä hakemaan ja meidät kaikki kolme ajettiin meidän mökkeröön ja toi isosisko Hilma vähän rupes hermoon. Hilma laitettiin sitten naruun kiinni ja mua pelotti!!! No lopulta se vieras tyyppi saatiin kyytiin ja meidät jätettiin rauhaan syömään ja märehtiin tota juttua omaan aitaukseemme;) Se tässä jutussa on surullistä, että sitä meidän vierasta ei voida enää palauttaa omaan laumaansa, kun kuulemma on ollut tekemisissä meidän kanssa. Se kun on niitä, jotka jossakin vaiheessa syödään ja sitä ei voi kuulemma myydä jos on ollu vieraitten lampaitten kanssa. Höh vaikka me ollaan terveitä "kun pukki" ja ei ole mitään vikaa. Mammeli ensin ajatteli, että ottaa sen höppänän Kivimäkeen, mutta sitten tuli järkiinsä. Katsos kun me ei talvella mahduta mökkiimme, kun meille on jo tulossa yks uus kaveri, MUTTA siitä sitten myöhemmin lisää;)

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Alkukesän vihreyttä

 Voi miten ihanan vihreää on alkukesästä...marjapensaat kukoistaa...
 Ninni-mummu vielä seuraa minua ulkosalla....Ei kuule eikä paljoa näe, mutta haistaa. Välillä annan sen haistaa jalkojani ja sitten taas seuraa minua.
 Raparperit kasvaa silmissä.....
 Kiipeävän krassintaimet on istutettu tähän. Viime kesänä siinä oli ruusut, mutta paleltuivat kaikki talvella.
 Tomaatti se on aika juoppo;) Laitoimme ruukun alle vadin, josta se saa imeä vettä tarpeen mukaan. Eilen liotin veteen vähän kanalasta keräämääni kakkaa. Kiva napsia tästä tomaatteja salaattiin ja naposteltavaksi.
Jussinruusu on täynnä kukkia. Tästä ruususta tulee lapsuuteni ihanat kesät tädin luona mieleeni:)

On niin ihanaa, kun saa nauttia kesästä, juoda kahvia rappusilla ja olla onnellinen:)

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Mammelin ja Vaarin käsitöitä

 Tässä pöytä mistä oli aikamoinen suukopu;) Jaa miksikö? Pöydässä ei ole mitään vikaa eikä tekijässäkään YLEENSÄ, mutta kun pöydän teon ajankohta oli ihan VÄÄRÄ!!!! Meillä on tälläinen perhedraama, että joka kerta kun meillä järjestetään juhlat tai on juhlapyhä milloin tulee vieraita alkaa Vaari tekemään jotakin ihan epäolennaista. Silloin kun H-hetki on ihan lähellä ja mammeli tekee "yötä myöden" juhlajärjestelyjä alkaa Vaari pesemään autoa, keräilemään kiviä tai NIKKAROIMAA jotakin, mitä voisi tehdä myöhemmin. Tällä pöydällä ei ole paikkaa eikä tarkoitusta tiedossa, mutta se vaan piti tehdä juuri juhlien aattona. Ihmettelin siinä siivouksen jossakin vaiheessa, että missä mun kaverini on? Kuulin sahan äänen varastosta ja menin katsomaan ja kas siinä vaari nikkaroi lujaa ja tukevaa pöytää!!! Huokaus ja HUUTO!

Tästäkin draamasta taas selvittiin ja juhlat juhlittiin;)
 Juhlien jälkeen Vaari pääsi rauhassa nikkaroimaan kukkalaatikkoa ja mammeli oikein kehui aikaansaannosta ja oli ihan tyytyväinen:)
Mammeli itse virkkasi korvikset työkaverille eläkkeelle jäämisen kunniaksi ja rentoutui kireän jakson jälkeen:)

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Eläinten silmin

 Olettekin pyytäneet postausta meidän eläimistä ja nyt ne sitten haluaa kertoa mitä kuuluu;)

Me kanalan väki rakastetaan olla vapaana ulkona, mutta kun tuo mammeli ei täysin luota meihin!? Me kuulemma saatetaan joskus livistää kasvimaalle, joten jos mammeli ei ole kotona joudumme silloin ulkoilemaan vaan ulkohäkissä ja sekös meitä kismittää. Nyt kuitenkin on sellainen päivä, että saamme vapaana temmeltää pihapiirissä. Minä Armas-kukko pidän kyllä nuo naiset kurissa....katsokaapas vaikka niin sievästi ne tuossa rinnalla kulkee;)
 Vaikka nuo kanarouvani ei mammelia täysin tottelekkään niin minä olen kuitenkin perheen pää.

Vaari tuossa tyhjentää lampolaa ja löysi sieltä kanojen kätkön heinien seasta.....11 munaa....ilmankos  mammeli on ihmetellyt, kun munia on välillä ollut niin huonosti. Mammeli ei uskalla yksin aukaista munia se pelkää, että niissä voi olla vaikka puoliksi haudottuja poikasia. No onneksi sillä on tuo Vaari-kukko, joka jelppii tässäkin asiassa;)
 Mammeli se aamulla toitotti, että NYT on niin kaunis ilma, että nyt meinaa tehdä minulle kesäpalttoon. Mammeli alkaa aina minusta Hilmasta, kun olen rohkeampi ja näytän tuolle siskolleni mallia.
 Ei tämä nyt niin kivaa hommaa ole, mutta lopputulos on hyvä.
 Huomenna on kuulemma Helmiinan vuoro ja sekös jo Helmiinaa huolestuttaa....mää mää määä kuuluu vaan Helmiinan suusta ja katsoo mammelia epäilevästi.
 Kyllä tuo kesäpalttoo näyttää sitten puhtaalta ja kevyeltä....Jospa sitten minäkin uskaltaisin, tuumi Helmiina;)
Minä Armas täällä pitkin pihaa etsin herkkupaloja ja kieun niin, että Kivimäki raikaa...Taitaa olla kesää rinnassa;)

torstai 6. kesäkuuta 2013

Hortensiat kukkii ulkona ja sisällä

 Etupihalle istutimme ison vaaleanpunaisen hortensian.
 Ruokailuerkkerissä kukkii verhokapassa ja
keittiön ikkunassa myös hortensiat. Jotexista löysin tätä kankaana ja valmiina laskosverhona. Tämän kesän kukka taitaa olla mammelilla hortenssia:)

Huomenna onkin jännittävä päivä kun menen sydänlääkärille. Sairaalasta tänään soitettiin ja ihmeteltiin, kun minulta ei otettu alkuviikosta laaja verenkuvaa ja sydänfilmiä. Huomen aamulla kuulemma ne otetaan ennen lääkäriin menoa. Sydänfilmin otan lääkärille sitten mukaan, mutta verikokeiden tulokset lääkäri katsoo sitten jälkikäteen. Jännittää ihan mitä lukemia verenpaineseurantalaite on rekisteröinyt.....Mitään oireita ja vaivojahan minulla ei ole ollut, mutta verenpaineen taso varmistetaan näin, koska aina lääkärin/terveydenhoitajan mitatessa on arvot korkeat. Tähän asti se on ollut valkotakkikammoa, mutta nyt iän ja painon lisääntyessä varmistetaan tilanne.

Ja vielä haluan KIITTÄÄ teitä KAIKKIA, jotka olette käyneet lukemassa ja ehkä KOMMENTOINEETKIN postauksiani!!!! Itse olen ollut niin laiska pitempään, että vaikka olen käynyt lukemassa ihania juttujanne blogeissanne, en ole jaksanut jättää kommenttia. Yritän parantaa tapani!

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Kutsukortit ja rakkaat kuvissa

 Neiti askarteli juhliinsa kutsukortit oman mallin mukaan. Perhosissa oli aika näprääminen, kun kaikki leikkasi yksitellen, mutta minusta korteista tuli kauniit.
Kun neljästä jälkeläisestä pitäisi saada yhteiskuva on se ollut vaikeata...vieläkin se on vaikka jo helpompaa kun silloin kun he olivat lapsia:) Nuo neljä on maailman rakkaimmat....onhan ne Vaarin ja mun yhteiset hedelmät;)

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Juhlien jälkeisiä tunnelmia

Neidin saamat lahjat olivat tosi ihania ja tarpeellisia......Aino-laseja, valkoisia teema-astioita, savonia-sarjan aterimia, Muumi-muki, muumi-tyynyliinat, koruja, ikean-lahjakortti ja rahaa.

Teema-astiat ovat siitä mukavia, että ovat käytännöllisiä ja sopivat monenlaiseen sisustukseen. Jos Neiti saa opiskelupaikan niin syksyllä alkaa ensimmäisen oman asunnon haku. Ja silloin nämä kaikki lahjat tulevat käyttöön.

Tälläinen kimppu oli juhlissa olohuoneen pöydällä.
Vaari väsähti sohvalle sunnuntai-päivänä....Eipä ihme sillä niin ahkera hän oli ulkohommissa:)
 Voiko ruusut olla kauniimpia:) Nuorempana ajattelin, että ihan tuhlausta nuo ylioppilasruusut, mutta nykyisi ajattelen toisin. Jokaisen elämässä on suurin osa arkea, joten eiköhän kerran elämässään ja juuri nuorena saa nauttia siitä, että saa toinen toistaan kauniimpia ruusuja urakkansa suoritettuaan. Yhtälailla arvosta ammatillista koulutusta esim. kun esikoisemme aikanaan valmistui lähihoitajaksi pidimme hänellekkin juhlat ruusuineen:)
 Tässä ruusussa kiiltävän lilat reunat-
 Näitä ruusuja oli kaksi ja ne olivat kaikista suurempi kukkaiset.

 Harmi vaan kun nuo ruusut eivät kauan kestä, mutta
valokuvissa ne kukkivat aina:)

Arkeen on nyt palattu...Neiti töihin ja "vanhukset" myös. Tänään minulle laitettiin verenpaineenseurantalaite vuorokaudeksi. Se mittaa verenpainetta päivällä 15min välein ja yöllä 30min välein. Huomenna se otetaan pois ja perjantaina menen sisätautilääkärille kuulemaan tuloksia.