sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Mammelin ja Vaarin käsitöitä

 Tässä pöytä mistä oli aikamoinen suukopu;) Jaa miksikö? Pöydässä ei ole mitään vikaa eikä tekijässäkään YLEENSÄ, mutta kun pöydän teon ajankohta oli ihan VÄÄRÄ!!!! Meillä on tälläinen perhedraama, että joka kerta kun meillä järjestetään juhlat tai on juhlapyhä milloin tulee vieraita alkaa Vaari tekemään jotakin ihan epäolennaista. Silloin kun H-hetki on ihan lähellä ja mammeli tekee "yötä myöden" juhlajärjestelyjä alkaa Vaari pesemään autoa, keräilemään kiviä tai NIKKAROIMAA jotakin, mitä voisi tehdä myöhemmin. Tällä pöydällä ei ole paikkaa eikä tarkoitusta tiedossa, mutta se vaan piti tehdä juuri juhlien aattona. Ihmettelin siinä siivouksen jossakin vaiheessa, että missä mun kaverini on? Kuulin sahan äänen varastosta ja menin katsomaan ja kas siinä vaari nikkaroi lujaa ja tukevaa pöytää!!! Huokaus ja HUUTO!

Tästäkin draamasta taas selvittiin ja juhlat juhlittiin;)
 Juhlien jälkeen Vaari pääsi rauhassa nikkaroimaan kukkalaatikkoa ja mammeli oikein kehui aikaansaannosta ja oli ihan tyytyväinen:)
Mammeli itse virkkasi korvikset työkaverille eläkkeelle jäämisen kunniaksi ja rentoutui kireän jakson jälkeen:)

8 kommenttia:

Elämän Helmiä kirjoitti...

Voi kun kuulostaa niin tutulta ;)
Mutta jos aina ajattelee positiivisesti, on teillä yksi kiva uusi pöytä, mutta silloin työn tiimellyksessä sitä positiivisuutta ei löydy, kun itse hukkuu sen tarvittavan työn paljouteen.
Ihana kukkapöytä ja pöytä on kuiteskin. Ihanat korviksetkin, wau!
Aurinkoista viikkoa!
-päivi-

tuksu kirjoitti...

:) Semmosia nuo Vaari-kullat on!
Niillä on putkiaivot ja ne tarkoitaa vaan hyvää :)
Niin tuttua juttua :)
"Sano sää sitte, mitä mun pitää tehdä"! Ne yrittää mennä pois alta ja tieltä :)
Mukavaa viikkoa teille
tuksu, kera vaarinsa :)

mimon mami kirjoitti...

Jospa vaari lähtee pois siivouksen ´ja siivoajan tieltä eikä ole ohjelmoitu mukaan siivoukseen. ;)
Taitavia olette molemmat.

Mimmi kirjoitti...

Niin tuttu tunne jostain muinaiselämästä, että! Ite huhkii hiki hatussa hommia ja toinen vaan on... ggrrr... Ymmärrän sua, todellakin! Nyt kun yksin, niin tilanne ihan eri. Ei nouse stressikäyrä samalla tapaa, ei.

Irmastiina kirjoitti...

Mummeli nyt muistaa, että vaari ON mies...:))

anja kirjoitti...

Ihana vaari, väistelee työn iloa ja hikeä puskevaa mummelia eikä ole sotkeentumassa jalkoihin eikä tiellä. Miehet nyt vaan on sellaisia. Sama vika Rahikaisen, vaan voipi jopa köllähtää sohvalle jottei haittaa imurointia. Mut silti ne on ihan kelpo papparaisia. Eikös?

Pohdiskelija kirjoitti...

Ihana vaari! Lähtisikö karkuun stressiä ja tohinaa?
Vaikka ymmärrän kyllä, että apukin olisi ollut tarpeen..

tupu hannele kirjoitti...

voi,Sinua mummelia,anna vaarin touhuta omiaan,kun noin kauniita hommaa.Meillä ainakin on hyvä,kun pappa häviää pois jaloista.Nautitaan noista vaareista ja papoista.Ja ihanaa elämää saatte viettää.