tiistai 6. maaliskuuta 2012

Vaari mielipuuhassaan :)





 Tänä aamuna Vaari pääsi mielipuuhaansa, etten sanoisi "himohommaansa"....Nimittäin naapurissa (tyttären perheessä) piti kaataa kolmihaarainen koivu. Sähkölinjat olivat edessä ja sähkömiehet tulivat ilmaiseksi avuksi, kunhan vain puunsahaaja löytyy itseltä.

 No tottahan toki sellainen löytyi....entinen diplomimetsuri Vaari!!!



Ette taida tietääkkään, että Vaari oli nuorena metsuri, sitten kävi kävi Evonmetsätyökoulun ja valmistui "diplomimetsuriksi"....että ei ihme, jos saha laulaa;) Tässä ensimmäinen haara KAAAATUUU....
 


Tässä kaatuu kolmas eli viimeinen haara...HUI...



Keskimäinen lapsenlapsemme katselee turvassa mammalan pihasta, kuinka Vaari kaataa puuta. On se Vaari vaan taitava ;)




 Nyt on sitten karsimisen vuoro.




  Myöhemmin kanto kuulemma lyhennetään matalaksi.



Kyllä siinä on polttopuuta ensi talveksi muutamaksi pakkasviikoksi....Huomenna Vaari menee pätkimään puut sopivan mittaiseksi sahalla, että on sitten hyvä kirveellä pilkkoa puut lämmityskattilaan sopiviksi.

Vaari oli muuten metsuri silloin, kun menimme naimisiin. Silloin vielä kuulutuksissa näkyi tittelit...Äitini ei tykännyt, että tytär menee "tukkijätkän" kanssa vihille, joten kuulutuksiin laitettiin "opiskelija";) No, menihän Vaari sitten myöhemmin opiskelemaan ja sai "salonkikelpoisen" ammatin, mutta vieläkin metsurin "haju" saa sydämeni pompottamaan;)

11 kommenttia:

Tuija kirjoitti...

Ihanaa kun on metsuri omasta takaa, loistava taito.Mullakin olisi metsurille töitä, yksi mänty pitäisi saada etupihalta kaadettua. Täytyy hoitaa se pois kunhan vähän lumet sulavat.
tuosta koivustahan saitte sitten paljon risuja, vaikka kranssin pyöräyttää.
Mukavaa viikon jatkoa ja aurinkoa päiviisi.

Irmastiina kirjoitti...

Hienoa, että vaarille riittää kaadettavaa...:))

Anonyymi kirjoitti...

Mitä vikaa metsurin tittelissä? Lähihoitajako hohdokkaampi??

Marika kirjoitti...

Täällä on kyllä pariin otteeseen toivottu, että olisi metsuri omasta takaa. Tuo oma mies kun huitoo tuon moottorisahan kanssa ilman koulutusta niin välillä vähän pelottaa. Varsinkin nuo "konkeloon" jääneet puut meidän pihalla hirvitti sen myrskyn jälkeen, mutta onneksi tuli sitten sukulaisia avuksi.

Ennen oli kyllä niin kivoja kaikki vihki ja kihla ilmoitukset :)

MaMMeli kirjoitti...

Mua ihan naurattaa, kun aina anonyyminä tulee noin "piikki" kommententit:))))
No selvitänpäs sulle vähän anonyymi: Itse olin sillon 19 v ja vailla minkäänlaista ammattia, kun naimisiin menimme...olin ns. puotipuksu/opiskelija. Mulle oli ihan sama mikä mun rakas tuleva mieheni oli ammatiltaan ja titteliltään niin rakastunut olin ja halusin NAIMISIIN!!! Kerroinkin tekstissä ÄITINI mielipiteen, jos et sitä hoksannut? Mun mielestä on ihan sama mitä ammatikseen tekee, kun vain itsensä ja perheensä elättää:D

Nina kirjoitti...

Noille anonyymeille ei tartte ees selkoa asioista tehä,ettäs kehtaavat,Mammelille ei tartte lörää tänne kirjotella!!
Kaikenmaailma typeryksiä,nyt otti ja kiukku kihahti :/
-----
Nautiskele metsurin tuoksuista ja naapureista sinä siellä <3
Me käytiin eilen Siilinkarilla,kahvilassa,ja kyllä se ulkoilu kummasti piristää mieltä :)
Haleja <3

emmi kirjoitti...

Ihania muistoja olet meille kertonut postauksessa :)

On se kumma kyllä anonyymeillä, kun pitää tieten tahtoen kommentoida muiden kirjoituksia ja elämää, mikäs siinä kun ei vaan omaa nimeä tarvi paljastaa! Ikäviä nuo kommentit kyllä ovat ja niin rupeaa vaan vihastuttamaan :( Usein eivät tiedä edes kaikkia seikkoja asioista, kun rupeavat jo pätemään!

annamari kirjoitti...

Sinulle on tunnustus blogissani. <3

http://kaikkielamanikoirat.blogspot.com/2012/03/award.html

Leila kirjoitti...

Nyt saatkin paljon hyvää materiaalia koivunoksista,kranssipohjiin,maljakkoon sirkkalehtiä kasvamaan,virpomisvitsoja,luuta-ainesta ym. Ja ihanat virpojat asuvat nyt naapurissa.Kaunis kevätaurinkoinen keli metsurilla.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä oma metsuri on kullan-arvoinen asia. Ja se metsurin tuoksu.... se on jotenkin omalla tavallaan niin ihana.

Tarja

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Annan hyvän vinkin tuollaisille kannoille. Ennen kuin ne lyhennetään ihan lyhyeksi, koverra päähän kukkaruukun kokoinen kolo ja täytä se mullalla. Sellaiseen istutettu kesäkukka pärjää hienosti ja esimerkiksi muratti näyttää upealta tuollaisessa!

Mainiota kevättä toivotellen eräs satunnainen kulkija :)