lauantai 10. elokuuta 2013

Oravannahkoja ja rahaa

 Kiitollinen saa olla siitä, että Neiti on saanut koko kesän tehdä töitä. Keväällä hän vietti kirjoitusten jälkeen lomaa, mutta kesä on kulunut duunia tehden. Nyt loppukesästä Neitosella on kaksi työtä osan viikosta hän on töissä tässä kollaasin ihanassa miljöössä nimittäin Kallenaution kestikievarissa. Työ kuvaan kuuluu leipominen, asiakaspalvelu ja kahvion siivoaminen. Toinen työ Myllymuksuissa on melko erilainen, mutta myös mielenkiintoinen ja mieleinen. Siellä hän mm. Laakaa kankaita, laittaa esille tuotteita, pakkaa tilauksia ja palvelee asiakkaita......varmasti muutakin, jota en tiedä. Tänä kesänä Neiti on saanut tienattua rahaa, joka on opiskelijalle elintärkeätä. Opintolainaa hän ei ota, opintotuki ja asumistuki ovat niin pienet, että omasta pussista pitää löytyä ruokarahaa ym. Toki me Vaarin kanssa autamme, mutta meidän nuoret ovat tottuneet pärjäämään aika paljon omillaan. Kaikki lapsemme ovat ahkeria ja ovat saaneet yleensä aina kesätöitä, koska ovat ottaneet työtä kuin työtä vastaan. Tuo työkasvatus on kyllä tullut Vaarilta, koska minä en ole ollenkaan ahkeraa tyyppiä:) Oikeasti olen kyllä mukavuudenhaluinen, mutta jos olen vieraalla töissä teen aina parhaani tunnollisesti. Nuorena kuitenkin jännitin ja minulla oli niin huono itsetunto, että se asetti omat haasteensa.

Raha on tärkeä asia, mutta vielä tärkeämpää on kaikki se oppi mitä he ovat saaneet töissä oppia. Ihmisten kanssa toimeen tuleminen, leipominen ja kaikki muu on sellaista pääomaa mitä ei rahalla saa.Kiitollinen olen Neitosen työnantajille ovat tehneet loistavaa työkasvatusta ja olleet niin kannustavia, että mielellään Neiti on joka päivä lähtenyt töihin......mitä nyt nuo aamuheräämiset ovat joskus ottaneet koville ( tullut tyttöraasu äitiinsä ja mummiinsa)
Juu ja sitten niihin oravannahkoihin....Nimittäin täällä maalla on vielä niin mukavia ihmisiä, että tänä kesänä olemme saaneet maksaa perunoilla montaa tarpeellista juttua esim. eläimille kauroja, laitumen lainaamista ja tänään sitten saimme tosi hyvää lammasverkkoa. Tulee niin hyvä mieli, kun täällä on niin ihania ihmisiä, joilta voi tälläinen kaupungissa syntynyt kysyä hyviä neuvoja mm. eläinten hoidosta ja viljelystä.

Me täällä harjoitellaan taas Vaarin kanssa kaksin oloa.....suklaa ja pistaasipähkinät sujahtavat kummankin suuhun ja on ihan kiva viettää sitä kuuluisaa kahdenkeskistä aikaa....Höh miksi se ei kuulosta enää niin ihmeelliseltä, kuin vaikka 15 vuotta sitten?;)

6 kommenttia:

suvi kirjoitti...

uusi lukija ilmottautuu!
ja ottaa oppia omien lasten kasvattamisessa vanhemmilta :D
meillä pesän reunalla esikoinen vasta "keikuttelee pyrstöään" ja oikoo siipiään,ihan vielä ne eivät itsenäiseen elämään kanna...

Pohdiskelija kirjoitti...

Kallenautio on kaunis, kaunis, ja tunnelmallinen paikka!!!

Samalla tavoin täällä Keskimmäinen on tehnyt kesän työtä vuorotta ja säästänyt rahaa talvea varten. Omillaan kun nyt asuu, on saanut maksettua itse vuokransa ja ruokansa, ihanaa! Talella on sitten varmasti taas eri asia, mutta surraan sitä vasta sitten...
Kiitos MaMMeli, sulla on aina niin valoisia ja positiivisia nämä postaukset <3

Pohdiskelija kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Pohdiskelija kirjoitti...

Ai niin, huomasitko tämän:
http://mammelinpikkupuoti.blogspot.fi/2013/07/kukkakorvikset-napilla.html

Johanna kirjoitti...

Tosi hienolta kuulostaa tyttären touhut! Meillä ei pojat olleet yhtä onnekkaita kesätyön saantien suhteen! No, onneksi kuitenkin kummallakin on hyvä opiskelupaikka missä aloittaa opiskelut nyt syksyllä, täytyy yrittää keskittyä tällaisiin positiivisiin asioihin :).

Marikki kirjoitti...

IHANA postaus, Mammeli!♥
Olen iloinen Neitosen puolesta!:))

Lämmin halaus elokuiseen sunnuntaihin,
toivotteleepi Marikki