Ikävä

 Tänään oli mammalassa pannari-ilta. Vanhempi poikamme morsionsa kera ja tyttäremme poikiensa kanssa söivät pannaria ja marjoja yhdessä. Tyttären keskimmäinen poika kysyi yhtäkkiä ennalta arvaamatta, että onko sun mamma ketään nyt ikävä? Ensimmäisenä tuli mieleeni, että Ninni koiraa ikävöin:( Ninni-koiramme kuoli syksyllä ja sen hauta näkyy sisälle keittiön erkkerin ikkunasta. Kysyvä poika sanoi myös juuri ajatelleensa Ninniä kysyessään tätä kysymystä.....

 No nyt illalla tuli mieleeni, että ikävöinhän tätä kuvan höpönassua, joka opiskelee Seinäjoella. Hänen läsnäolonsa kotona tuntuu niin lämpöiseltä ja kotoisalta, vaikka hän ei itsestään numeroa teekkään. Hän on maailman järkevin ja rauhallisin typykkä:) Ihanaa, että saamme hänet kesäksi kotiin, joskin tunne ei taida olla aina molemminpuolinen;)

NIIN ja uskokaa tai älkää ikävöinhän minä tota vaariakin aina kun puhelimessa puhumme....Siis jos esimerkiksi olen töissä ja vaari soittaa niin ikävöin häntä, kun kuulen hänen äänensä....JUU u vaikka luulisi että yli 32 vuoden yhdessä elon aika ois saanut olla sen kanssa tarpeeksi! Aina tulee ikävä kun hällä on NIIN ihana ääni puhelimessa:) NIIN paitsi jos ollaan juuri riidelty aamulla niin sitten saattaa olla että aamupäivällä en ikävöi, mutta iltapäivällä jo hiipii ikävä pintaan, vaikka sitä en tunnustakkaan sille;)

Tuulenpesä

Viime postauksen pötkylöistä tuli tuulenpesä ulkoterassille. Tämän huovutus ei mennyt ihan putkeen, mutta harjoituksesta tämä kävi. Eilen onnistuinkin sitten näpsässä huovuttamaan komian hatun itselleni. Se on nyt käsityökeskuksessa kuivumassa muotin päällä. Ensi keskiviikkona viimeistelen sen ja sitten kuvaan ja esittelen sen teille. Olen siitä oikein ylpeä! Niin on mammelin kädet kipeät huovuttamisesta että viime yönä piti hakea särkylääkettä. Eihän tämä tyttö itselleen mitään voi  kun valtava innostus iskee...taas piti tänään huovuttaa ja kädet oli niin hyytelöä, että piti huutaa vaari avuksi. Hän pyöritteli "huovutusrullaani" ja hoki, että hullun hommaa, hih;) Lopuksi menimme saunaan vaari, minä ja huovutusjuttuni. Vaari totesi lauteilla kun viskoin ja hakkasin käsityötäni, että ompas mulla ahkera akka;)

"Leipomista"

 Näpsässä on tänä keväänä siis huovutusjakso, josta kerroinkin jo aikaisemmin.

 Viime kerralla aloitin tämän pullapitkon leipomista;)

Huomenna jatkan huovuttamista ja sitten esittelen teille kaikille, mitä näistä pötkylöistä syntyi. Huovutus on mukavan rentouttavaa, mutta ikinä en palkoille pääsisi jos näitä juttuja myyntiin valmistaisin, sillä hiki hatussa saa vääntää ja kääntää ennen kuin valmista syntyy!

Soi kunniaksi Luojan

 Tässä eräänä päivänä työmatkalla hyppäsin auton kyydista ja halusin kuvata tätä maaseudun rauhaa.

  Pienet valkoiset pellolla näkyvät ovat joutsenia.

Joutsenet ovat palanneet ja ruokailevat parvissa pelloilla. Odottavat jäiden sulamista ja sitten tulevat rannallemme. Voi tätä Luojan suurta ja kaunista näytelmää, jota saamme seurata ihan ilmaiseksi. Sisälläni soi tätä kauneutta katsoessani koulussa oppimani virsi: "Soi kunniaksi Luojan."

Lastenlapsia

Mamman ja Vaarin suloinen Prinsessa on tomera tyttö. Pukeakkin haluais itse, mutta vielä ihan ei taidot riitä koska ikää on vasta 1v 4kk.

Prnsessan isoveli Tähtisilmä on iloinen pakkaus 3v 5kk.

Olimme viime viikolla Prinsessan, Tähtisilmän, poikamme, miniän ja vaarin kanssa Vilppulan urheilutalolla gospel konsertissa. Konsertissa esiintyi Kontrol, jossa laulaa vanhemman poikamme lapsuusystävä, entisen perhepappimme poika. Tämän pojan Isä oli pappi, joka oli seurakuntamme kirkkoherra uskoontuloni alkuaikoina. Minua alkaa aina itkettämään, kun näen tämän laulajan, joka nyt jo aikuinen mies, koska hänen Isänsä on jo Taivaan kodissa ja ikävöin häntä aina tämän pojan nähdessäni.

Prinsessa ja Tähtisilmä painelivat innoissaan pitkin salia ja Pojanpoika ihmetteli, että miksi iskä me tultiin tänne aikuisten Robinin keikalle? ;) Hih, mammelikin tykkää tästä "Robinista"

Tämä lapsenlapseni kohta 2v punaposki on tullut juuri mammalan saunasta. Päälleen hän sai Neidin vanhan unihaalarin.

Hei Vaari tuolla huutaa mammaansa saunaan ja minähän menen kiltisti, HEIPPA!

Keltaista

 Aurinko armas on meitä ilahduttanut läsnäolollaan ja saanut mielen virkistymään. Eilen nappasin pari pikkunarssissia muistuttamaan valon voitosta. Pikkusen tietenkin hyppää silmilleni pölyt huushollissa mitkä aurinko paljastaa, mutta iltaisin ne pimeys vie taas mennessään;)

Ensi viikonloppuna olisi aikomus laittaa keväiset tekstiilit esille ja vaihtaa keittiön erkkeriin verhot ehkä se rättikin sitten alkaa heilumaan....

Blogiystäväni Helmi Nainen Elämän aallokossa loi minulle tälläisen yksilöllisen korusarjan, mihin kuuluu kaulakoru, rannekoru ja kahdet korvikset.

Olen NIIN ihastunut tähän keltaiseen rinkulaan....se täydentää tämän koko setin:) KIITOS sinulle taitava Helmi Nainen:)

Käväisen Neidin kanssa eräänä viikonloppuna Oriveden vanhalla asemalla. Siellä on avattu uusi sisustus/vaatemyymälä. Vielä oli valikoima pieni, mutta hintataso oli kohtuullinen. Toivottavasti valikoima laajenee ja kahvilakin sen yhteyteen sopisi!

Kaunis kiitos teille kaikille kun olette jaksaneet käydä täällä, vaikka päivityksiä on tullut harvakseen.......TYKKÄÄN niiiin teista kaikista:))

Kevättä kohti

 Meidän kanalan rouvat ovat jo hoksanneet, että kevät sieltä on tulossa....Nimittäin ovat alkaneet tauon jälkeen munimaan. Mikä onkaan parempaa kuin ruisleipä minkä päälle laitan voimariinia, salaatinlehtiä ja omien kanojen munasiivuja:)

 Kissakaksikkomme ovat myös alkaneet nauttia auringosta ja ulkoilevat enemmän kuin sydän talvella.

Neitosen leipomia pullia, jotka olivat NIIN pehmeitä ja suussasulavia. Neiti lähti taas kohti Seinäjokea viikoksi. Ensimmäinen opiskeluvuosi on kohta takana ja kesätyöpaikka odottaa koko kesäksi. Olen niin onnellinen, kun Neitosesta on kasvanut niin käytännöllinen ja pärjäävä nuori nainen:) Ensi syksyksi hän toivoo löytävänsä vuokrayksiön soluasunnon tilalle.

Elämä tuntuu taas paljon kevyemmältä, kun sain perjantaina koepalojen tulokset, jotka olivat hyvänlaatuisia:) Kesällä menen sitten kontrolliin jos ei ihmeempiä ilmaannu. Kiitos kaikille jotka ovat myötäeläneet kanssani:)