Halusin näyttää teille meidän entisen kodin. Rakensimme tämän talon v. 1993 ja myimme sen n. 2v. sitten. Kun muutimme tähän kotiin oli kuopuksemme vielä silloin vatsassani, muut lapsemme olivat 4, 8 ja 10 vuotiaita. Elimme tässä kodissa onnellisena ja siitä ajasta on hyvät muistot. Kuitenkaan tanne taloon ei ole ollut ikävä, koska tykkäämme asua nyt täällä maalla. Kyllä se pitää paikkansa, että missä sydän on siellä on koti.
4 kommenttia:
Moi. Minäkin odotan että saisin nähdä ne kattotuolit siinä missä niiden kuuluu olla!
Et usko miten paljon on aikoinaan harmittanut kun mistään ei ole tullut mitään. Nyt saan kuitenkin yksin päättää mitä teen ja se tuntuu nyt hyvältä!
Mukavan näköinen talo oli teillä!
Kristina
Maalla on mukavaa! Joskus sitä kaipaa uuteen taloon kun tämä vanha tekee metkujaan, mutta silti en vaihtaisi takaisin.
Kauniin talon olette rakentaneet=) Maalla on rauhallista asua, en vaihtaisi itse pois..
Aina jostain on luovuttava saadakseen jotain uutta tilalle. Mekin meinasimme kerran luopua talostamme, kävimme kaikki tunteet läpi tuolloin. Mutta sitten asioihin tuli suunnan muutos erinäisistä syistä. En tiedä voisinko enää lähteä tästä kodista pysyvästi.
Mutta teillä on nyt kaunis koti ja maalla ON IHANAA. Maalta en minäkään koskaan enää muuttaisi kaupunkiin. Vaikkei koskaan saisi sanoa: ei koskaan;)
Ihanaa viikkoa!
Lähetä kommentti