lauantai 27. helmikuuta 2010

Imetysvieroitusta Kivimäessä :)

Tässä suloiset purnukat, jotka löysimme murkun kanssa kirppikseltä 0,50 e kappale. Murkku laittoi niihin koruja.
Huh huh, Niilo täyttää kohta puoli vuotta ja ei meinaa lakata millään imemästä Ninnin nisiä. Se pitää huvituttinaan Ninniä ja Ninni antaa sen tapahtua. Ninnillä onkin jo nisät ärtyneet. Olen laittanut voimakkaan hajuista yrttisuihketta Ninnin vatsan seutuun ja molemmat eläimet pärskivät. Sitten kun yrtin haju on haihtunut alkaa taas imeminen...Vieroitus on siis käynnissä!!!
Murkku lähti tänään Hämeenlinnaan veljensä ja hänen morsmaikkunsa luokse. Mukavaa, kun sisarukset viettävät aikaa yhdessä. Me kävimme ukko-kullan kanssa esikoisen synttäreillä. Siellä oli myös molemmat isovanhemmat. Kahvittelimme ja leikimme lastenlasten kanssa. Tyttärellämme on ihana perhe.

Olemme siis kaksin ukkelin kanssa kotona, seurana eläimet. Katselemme kohta naisten 30 km hiihtoa ja nautimme kiireettömyydestä. On se jännää tämä elämä, kun ensiksi on koti täynnä lapsia ja ääniä, lopulta sitä ollaan kaksin. Parasta on siis tykätä puolisostaan, kun tämän kanssa tämä loppuelämä keikutaan. Meillä tämä elämä on niin vaihtelevaa näin keski-iässäkin. Minä menin sänkyyn tänä aamuna 04.30 ja isäntä 05.30. Jaa missäkö olimme???No, molemmat olimme nukahtaneet yläkerran sohville ja telkkari oli päällä...Siis näin meillä yö-aikaan:)

8 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Toivottavasti vieroitus onnistuu! Mukavaa viikonloppua :)

Sari kirjoitti...

ajankohtainen tuo vieroitus meilläkin =) Tosin kyseessä ihmislapsi =)

malla kirjoitti...

joo,kyllä sitä usein miettii,että minkälaista on olla sitte joskus ihan kaksin...seittemääntoista vuoteen ollaan oltu vain shoppailureissuilla kaksin:))
tuota telekkarin ääreen nukahtamista harrastetaan jo nyt;)
suloinen varaäiti teillä!

Susanne kirjoitti...

Samaa elämänvaihetta täälläkin eletään. Talo on hiljainen kun lapset on lentäneet pesästä ja kaksin ollaan ukkelin kanssa. Kaikki elämänvaiheet on ihania omalla tavallaan.
Telkkarin ääreen ei ihan olla nukahdettu vaikka välillä siinä iltaisin "pilkitäänkin" siihen malliin ettei nukahtaminen ole kaukana:)

LeenaJohanna kirjoitti...

Suloinen lossottaja tuo Niilo.
Saas nähdä kuinka sitä sitten osaakaan olla kun lapset ovat pois kotoo.
Meillä on vähentynyt jo porukka täältä mutta hulinaa on jatkuvasti.
Viikonlopuiksi aina kerääntyvät meille ja yökyläläisiä on enemmän ja joskus vähemmän.
Kivaa sunnuntai päivää!

Anonyymi kirjoitti...

Huomenta Mammeli, huomenta !
Olipa pitkästäaikaa oikeeta kisatunnelmaa .. eilinen naisten 30 ja sit tuo miesten bronssiottelu. Niinhän se menee et " aika aikaansa kutakin". Joskus mieki oikein pelkäsin et miten sitä osaa elää sit ku lapset on lentäny pesästä ... no hyvin on osattu :) Eikä tuota oikeesti kaksinoloo niin mahottoman pitkiä jaksoja oo ku aina on joku lapsista tai pikkumuksuista käymässä tai lomailemassa. Ihanaa tuo kissan ja koiran yhteielo :)
t.hanne

Marge kirjoitti...

Voi tuota Niiloa!! Niin suloinen pari;) Kyllä on Ninni kärsivällinen:))

Siis kotoisa meininki teillä siellä ukkokullan kanssa...;)

Sinulle, oikein hyvää lomaa!!!!:)
Itse sinnittelin tänän nuhaväsyyksen kanssa, kun mokom ei hellitä...

Lämmin halaus Kivimäelle!

Marge kirjoitti...

Pläähh..siis sinnittelen nuhaväsymyksen kanssa, noita kirjoitusvirheitä...plääh