perjantai 1. lokakuuta 2010

viikonloppu alkaa

Lähdin nuorten kanssa käymään Keski-Suomessa katsomassa vanhemman tyttären perhettä ja sieltä kotiin tullessa meitä odotti yllätys pöydällä....suppilovahveroita, nam! Vaari oli taas ahkeroinut. Ei muuta kuin sieniä pannulle ja leivän päällä niitä sitten nautittiin:)
Hei, mutta Alma taas pöydän luona nuuhkimassa....EI! Täytyy varmaan laittaa hiirenloukku pöydälle, niinkuin eräs koiraihminen neuvoi. Luukku kun pari kertaa napsahtaa, niin Alma pelästyy ja ei kuulemma enää varastele pöydästä. Hiirenloukkuun laitetaan kuulemma pitkä syötti, että se ei satuta Almaa.
Sisällä tarkenee, kun taas on takassa poltettu puita, mutta ulkona on jo pakkasen puolella.

Siellä lastenlasten luona oli mukavaa, laulettiin karaokea ja lapset tekivät tuliaisiksi viemiämme tehtäväkirjoja. Oma rakas esikoiseni oli leiponut hyviä mokkapaloja ja teki myös ihanaa kiisseliä kermavaahdon kera. Tämä meidän esikoinen on sellainen perherakas ja hänellä on lämmin sydän ja siitä olen kiitollinen:)

6 kommenttia:

Tirriliisa kirjoitti...

Toimisikohan tuo hiiren loukku Jeppelläkin. Nyt on ottanut tavakseen mennä jopa puuhellan päälle varastelemaan kissojen ruokia...Sotki myös koko ulkosaunan eilen kun levitteli kolme laatikollista leipiä sinne, mitkä olivat hepoille kuivumassa. Ties paljonko ehti jemmailla ympäri pihaa:)

Marianne kirjoitti...

Kuullostaa mukavalle teitin kyläreissu :)
Hankalaa on kitkeä pois tuo varasteleminen.. meillä kans sitä harrastettiin pentuna.
Saatiin kitkettyä se pois niin, että tehtiin varastamisesta koiralle 'huono' kokemus.
Mentiin nurkan taakse ja laitettiin houkutin pöydälle, kun nähtiin että nyt se on menossa, niin ammuttiin 'pahuudenteko' hetkellä vesipyssyllä pyllyyn.
Siitähän koira pelästyi, tarvittiin vain pari toistoa ja johan loppui varastelu ;)
-oppi, että siitä aina seuraa jotain ikävää..

Tuula kirjoitti...

Kiitos hiirenloukkuvinkista. On tullut asia ajankohtaiseksi meillekin.

Oikein hyvaa viikonloppua!

Riitta kirjoitti...

Keneltäköhän on esikoinen piirteensä perinyt ;)
Kaunis tuo lämpömittari, mistä olet löytänyt?
Viikonloppuja :)

tuksu kirjoitti...

Eipä ole tyttären kohdalla "omena kauas puusta pudota", tunnistin kuvauksessasi niin sinut:)
Ihanaa, kun tyttö tulee äitiinsä, niinsanotusti:)
Hauska kikka opettaa Almaa se hiirenloukun napsahtaminen...toivotaan, että tepsii. Sillä eihän oikeesti ole mukavaa, jos koira ehtii ruokapöytään aina ennen ihmisiä.
Meillä kerran pojan koira söi paahtopaistin..että näin...
Muksaa viikonlopun jatkoa sinne
tuksu

PIUZA kirjoitti...

Vaari se jaksaa!:) Hui pelästyin, että mitä sille Almalle ollaan keksimässä pään menoksi, ennen kuin luin loppuun!
Ai miten ihanan kauniisti puhut esikoisestasi <3

Paula