keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Ahaa elämys

Töissä luin tänään lapsille pitkästä pitkästä aikaa Peppi Pitkätossua ja arvatkaas mitä....yhtäkkiä oivalsin, että minähän olisin aina halunnut olla samanlainen Pepin kanssa...mutta kun en ole täysin uskaltanut;) Ikää kun on alkanut tulemaan, Peppi on saanut minussa enemmän valtaa....
Pepillä oli eläimiä sisällä...minullakin on ja ottaisin enemmänkin, mutta vaari ei....tuollainen pikku-apina kuin Herra Tossavainen olis aivan ihana;) Minulla on myös vähän punapigmenttiä ja kesällä, kun saan aurinkoa muistutan vähän Peppiä pisamineni. Peppi, kun leipoo tai paistaa räiskäleitä on koko keittiö sen näköinen ja kanamunakin voi lentää, vaikka päähän ja Peppi vaan tuumaa, että se tekee hiuksille hyvää :) Mammelikin kun leipoo on keittiö myös jauhotettu. Tavarat on Pepillä hujan hajan ja niin ne on Mammelillakin. Ystäville Peppi haluaa antaa lahjoja ja enemmän haluaisi Mammelikin antaa, mutta kun ne kultarahat vielä puuttuu toistaiseksi. Peppi kun nukkuu häntä ei mikään häiritse jalat voi olla tyynyllä ja pää jalkopäässä ja niin Mammelikin voisi nukkua. Unenlahjat kun ovat huippuluokkaa;) Ja mikä parasta Peppi ei ajattele, mitä muut hänestä ajattelevat. Tätä juttua pitää vielä mammelin harjoitella. Meillä on siis Pepin kanssa paljon yhteistä ja luulen, että kun loputkin estot minulta häviää vanhainkodissa Asuu Peppi Lotta Sikuriina....;)


Kummipoika perheineen poikkesi iltakahvilla ja meillä oli mukava rupatteluhetki heidän kanssaan. He asuvat Raumalla, joten emme useinkaan nää. He saavat huhtikuussa vauvan ja luultavasti seuraavan kerran kun näämme vauva on jo syntynyt:) Tänään juuri työkaverini sen sanoiksi puki...hän sanoi, että teidän elämäänne on vuodessa mahtunut paljon...häät...syntymä...ristiäiset...lapsen ammattiin valmistuminen ja mummun kuolema...niin olemme saaneet kokea paljon tunteita.

16 kommenttia:

Mimmi kirjoitti...

Ai että täällä asuu kummipoika ;)

Ahti kirjoitti...

Tällaista se on elämä, kaikilla "mausteilla". Mutta kaikesta huolimatta elämä jatkuu, ...

Elämän Helmiä kirjoitti...

Täällä myös toinen Peppi, pisamoineen ja kaikkine muinekin yhtäläisyyksineen.

Tämä elämä; meillä kans on ollut vajaan vuoden sisällä häät heinäkuussa, ensimmäisen lapsenlapsen syntymä marraskuussa, tyttären valmistuminen opettajaksi joulukuulla, ristiäiset tammikuulla, isäni hautajaiset helmikuulla ja vielä saamme juhlia poikani valmistumista toukokuulla.
Ihan laidasta laitaan meitä viedään, mutta onneksi ihminen on luotu niin, että osaamme ottaa aina ilot ja surut tavallamme ja näin tasapainottaa jaksamisemme.
Oikein valoisaa kevään odotusta ja jaksamista <3
-päivi-

Riitta kirjoitti...

Ei ollenkaan huono vaihtoehto löytää itsestään Peppi Pitkätossu!
Se on minunkin "idoli", positiivinen persoona !
Ja niin on tämä blogisikin positiivisen luettava/katsottava, vaikka elämä meitä erilaisilla tilanteilla eteenpäin kuljettaa.

tuksu kirjoitti...

Hauska! Jokaisessahan meissä asuu pieni Peppi, jos vaan annamme sen näkyä:)
Tuo elämän/tunteiden kirjo. Se vaan menee niin. Ja silti, elämä jatkuu...
Voimia päivääsi!
tuksu

Peurankello kirjoitti...

Ihana luonneanalyysi, alkoi aamuni hymyllä:)

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Minulla ei ole pisamia, mutta muuten pieni Peppi asuu minussakin. Mitä vanhemmaksi tulen sitä vähemmän miettin, mitä muut minusta ajattelevat ja se on yksi vanhenemisen ihanimmista puolista. Muitakin on..:)

Anonyymi kirjoitti...

Ihana postaus!! Peppi on ihan mahtava persoona, hänen kaltaisiaan pitäisi olla paljon enemmän! Meidän perheessä keskimmäinen tyttö on ilmiselvä Peppi ja hän tuo kyllä olemuksellaan niin paljon iloa ja hauskuutta meille kaikille :)
Mukavaa torstaita Mammelille!

Suvi kirjoitti...

Ihana postaus :)

Sirutuuli kirjoitti...

Mie tykkäsin lapsena niistä Peppi-elokuvista ja vieläkin katson niitä, jos vain joskus telkusta tulee.
Ja Herra Tossavaisen haluaisin omaksi :) Tai ainakin samanlaisen pikkuapinan.

Susanne kirjoitti...

Olette kyllä Pepin kanssa molemmat ihania!:) Hauska postaus taas:)

Helmi Nainen kirjoitti...

Mainio postaus! Peppi se asuu minunkin sisälläni, mutta joku kumma norsu pidättelee sitä pääsemästä ulos. Ehkäpä jonakin päivänä!

Anonyymi kirjoitti...

Eikös meissä kaikissa pikkeuisen Peppiä :)
Unenlahjat puuttuu :)

Mukavaa viikonloppua ja kiva kun löysit blogiini!

kisu kirjoitti...

Ihanasti kerrot itsestäsi. Minusta Peppi on mainio tyyppi!

Mukavaa viikonloppua!
-kisu-

Marge kirjoitti...

Niin IHANA posatus!!! Peppiä on hyvä olla itsessään!:)
Teille on tosiaan mahtunut paljon vuoteen, elämää, Niin elämän tuomaa iloa kuin suruakin. Itse olen kokenut alkuvuoden aikana surua ja huolta ystävien puolesta, myös mieheni työkaverin äkillinen kuolema pysäytti. Elämä on kaunis lahja!
Oletko jo lomalla? Jos olet, niin OOIKEIN IIIHANAA JA REEEENTOUTTAVAA LOMAAAA, YSTÄVÄIN!<3<3 Itsellä on pikkasen normaalia pidempi loma. Vasta talviloman jälkeisellä keskiviikolla palajan täihin. Loma tulee tarpeeseen, sillä viimeksi olin kunnon lomalla kesällä parisen viikkoa:)

ISO HALI SINULLE!!

Anonyymi kirjoitti...

Kristian Puumalainen ja ElinaR ytttöt ja Auttu meni poika ja ElinaR ytttöt hei rakas ystävä ystävä ElinaR ytttöt Auttu meni poika ja ElinaR ytttöt hei rakas ystävä ystävä ElinaR ytttöt Auttu meni