
Ensin menimme Kuopioon hotelli Puijonsarveen viemään kamppeet ja sitten mammeli kiireesti johdatteli Vaarin Kuopion torille. Tori oli paljon suppeampi kuin ennen, koska siellä tehdään suurta remonttia mm. parkkiahallia torin alle. No herkkuja sieltä kuitenkin löytyi:)

Päivällä kävimme keskustassa ostoksilla ja jotakin pientä löysimme, josta myöhemmin kerron. Pikkupietarin pihassakin kävimme, mutta tällä kertaa sieltä ei löytynyt minulle mitään mieleistä.Hyvät kahvit myös joimme ja nautimme Kuopion tunnelmasta.


Tämä hieno rakennus on Suomen suurin puupappila. Tämä sijaitsee siellä Mikkelissä ja tämän paikan nimi on nykyisin Kenkävero. Siellä on hyvä ravintola, kahvila ja myös myymälä, jossa on kaikenlaisia käsitöitä ym, Suomalaisia desig-tuotteita...kallis paikka.

Illalla oli mukava tulla kotiin, kun neiti oli hyvin hoitanut eläimet, imuroinut ja mankeloinutkin. Myös nuoremman pojan perhe oli Kivimäessä ja näimme ihanan rakkaan Akselinkin...poika on niin kasvanut ja kehittynyt:) Meillä oli Vaarin kanssa ihana reissu, mutta kotiin oli kiva tulla...olikin jo ikävä Almaa, Ninniä, Nuppua, Niiloa, Helmiä, Hilmaa, Unelmaa, Lempiä, Hellää Lyyliä, Kainoa ja Armasta ;)))
7 kommenttia:
Niin se on, että kotiin on aina ihana palata :) Ja kun siellä odottaa rakkaiden joukko!
Mukavaa, että teillä oli virkistävä lomanen :)
Mukavaa viikonlopun odotusta sinne
tuksu
Borta bra, hemma bäst! Ja kun on vielä nuo rakkaat lapset ja elukat ja siisti talo oottamassa, niin mikäs on palatessa!
Kenkäverossa olen joskus muinoin käynyt, ihana paikka mutta tosiaan kallis.
Ihanan kuuloinen reissu on teillä ollut! :)
Mukava reissu teillä, harmi vaan, että kamera jäi kotiin...☺
no kyllähän se noinkin mukavalta kertomukselta tuntui..
Pakko, Mammeli, tämä asia mainita, kun tuo Mikkeli on melkein kuin kotikaupunki: sieltä on 38km meidän tulevaan kotiin.
Melkein kuin olisit naapurissa pistäytynyt...
Kiva reissu teillä! Kuopio on oikeitten immeisten paikka ja Kenkäveron Pappila on ihanan kaunis puutarhoineen, vaikka taitaa kallis ollakin. Siellä ollaan auvoisina aikoina käyneet parikin kertaa syömässä ja tutkailemassa puutarhaa silloin kun lapset olivat pieniä. Oi, haikea olo tulee... t.mallamarja
Kiva reissu teillä, ihan kuin olisin mukana ollut. Kuopio tuttu vanhastaan ja Mikkelissäkin monesti käyty. Ja Jyväskylä se vasta jotakin on, onhan se syntymäkaupunkini. Harmi, että vain kerran kesässä nykyään sinne ehtii! Tänä kesänä vielä käymättä.
Löysin blogiisi ja ihastuin!
Lähetä kommentti