torstai 8. joulukuuta 2011

Paljastetaanpa nyt tämäkin......

Salainen paheeni on kiinnostus erilaisiin rikosohjelmiin. Olen pohtinut, että miksi, mutta selitystä siihen en ole löytänyt. Oma elämäni on ollut tavallista ja aika nuhteetonta, joten mikä saa minut kiinnostumaan rikoksista? Muistan elävästi kuitenkin sen, että Isäni osti kirjan poliisi kertoo 1970 ja olin silloin 8 -vuotias. Löysin tämän kirjan ja luin sen hyvin kiinnostuneena ja siitä lähtien olen kiinnostunut rikosten selvittämisestä. Nuorena katsoin kaikki poliisi-sarjat, mitä telkkarista tuli. Nykyisin en juuri katso ns. keksittyjä sarjoja, mutta oikeasta elämästä kertovat esim. nyt tuleva tiilenpäät minun on aina katsottava. Minua kiinnostaa kovasti kirjat ja elämäntarinat ihmisistä, jotka ovat tulleet uskoon ja pelastuneet rikosten poluilta. Juuri katsoin Kyösti Erkinkorven tarinan elämästään se oli hyvin koskettava. Lehdestä luen yleensä kaikki rikos-asiat ja sitten kerron Vaarille teoriani tekijästä ja motiiveista. Vaari nauraa tälle minun Miss Marble-roolilleni.....usein kuitenkin mammeli osuu oikeaan;) Rikospoliisiksihan minun olisi pitänyt ryhtyä.....nyt täytyy vain tyytyä ratkomaan rikoksia kotioloissa....esim. kuka on rikkonut kengän, Alma vai Ninni?

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Veikkan Ninniä ;)

Heli kirjoitti...

Voi olla, että tuo kinkkinen rikos jää nyt sinulta selvittämättä... =D

Minä en ole kauheesti rikossarjoja katsellut, ainakaan noita Marpleja. Vai lasketaanko rikossarjoiksi esim sellaiset kuin Beck? Se oli kyllä tosi hyvä.

Sari kirjoitti...

Voi mä rakastan noita rikos-sarjoja ja juurikin marpleka, poirottia ym....<3

Anonyymi kirjoitti...

Hih, ihan salapoliisiksi en olisi Mammelia ensi ajatuksella tituleerannut.... ;)

Lovviisa kirjoitti...

Hei minäkin ahmin noita Poliisi kertoo kirjoja teininä, kuuluu vissiin siihen ikkään :)

Unknown kirjoitti...

Minä tykkään myös just noista Miss Marble tyylisistä englantilaisista ihanista, vanhoista myystereistä. Ja Hercule Poirot on paras. Ja muutama saksalainen menetteelee myös. Niiden pitää olla sellaisia ns.hyväntahtoisia, ei mitään kamalaa pyssynpauketta ja väkivaltaa.
Sinussa piilee pieni salapoliisi..
Mukavaa viikonloppua.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä oli hiljattain mysteerinen tapaus: kissan viiksikarvoja oli toiselta puolelta leikelty. Epäilyksen varjo kohdistui ensin lapsiin, mutta kielsivät ehdottomasti. Sitten lopulta selkis. Olin ITSE vahingossa tehnyt sen leikatessani saksilla lihaa lautaselle, ja kissa oli tietysti innokkaana työntänyt päätään liian lähelle... 3 viiksikarvaa löytyi todisteena ruokakupin läheisyydestä :)

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Minäkin tykkään englantilaisista rikossarjoista...

Sirutuuli kirjoitti...

Miekin tykkään rikossarjoista ja -kirjoista. Rakastan suorastaan Agatha Christien kirjoja Marpleineen ja Poiroteineen sekä niistä tehdyistä tv-sarjoista. Beckit ja kaikki Csi:t ja Ncis, kaikki menee.
Katsoitko aikoinaan Bad girlsiä? Se oli huippuhyvä sarja.

tuksu kirjoitti...

:) Ihana postaus! Olen joskus sanonut, että "pahe" täytyy jokaisella olla, jotta olisi inhimillinen ihminen :)
Mukavia joulun aluspäiviä sinne :)
tuksu
p.s Mulla menee taustakuva myös noin omituisesti...bloggerinko vika

Nettimartta kirjoitti...

Marblet ja muut dekkarisarjat kuuluvat suosikkeihin täälläkin.

Osallistuin viime syksynä dekkaripajaan, kun halusin tietää miten dekkarit syntyvät. Osallistuin dekkarinovellillani kilpailuun ja novellini julkaistiin tänä vuonna antologiassa. Aattel! Eka novelli ja eka kilpailu. Nyt kirjoitan lisää...