sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Jotakin puuttuu

 Muistatteko kun Ninni "imetti" pitkään Niiloa? Koska Ninni oli jo aika vanha ja ajattelin sen olevan sille haitaksi niin kielsin tämän homman. Silti pitkään yllätin tämän parin harrastamasta tätä nautintoa. Kun saavuin paikalle nousi Ninni ylös ja oli niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ;)
 Ninni oli pitkään meidän eläinlauman pomo. Alman kasvaessa ja Ninnin vanhetessa Ninni luovutti asemansa, mutta silti sitä kaikki kunnioitti. Poikiemme koiratkin kyläillessään jättivät Ninnin rauhaan.
Neiti oli 4-vuotias, kun Ninni haettiin meille Kärkölästä. Vitsailimme, että Ninni "käännytettiin" jo kotiin tulo matkalla, kun soitimme gospelia autossa.

Ninni oli sitkeä sissi ja ei valittanut koskaan, vaikka kunto meni huonoksi. Nyt Ninni ei tarvitse enää olla urhea ja se on ansainnut mennä lepoon. Se sai nukahtaa syliini kotona.

Uskomatonta, mutta nyt tuntuu hiljaiselta, vaikka Ninni nukkui suurimman osan vuorokaudesta. Sen kynsien rapina laminaatissa on loppunut. Jotakin puuttuu........

KIITOS teille kaikille kaipaukseemme osaanottaneille, vaikka Ninni oli vain koira niin meille se oli perheenjäsen.

5 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Voi miten ikävää. Voimia teille♥

Taina kirjoitti...

Kauniisti kirjoitettu. Voimia teille <3

Anonyymi kirjoitti...

Ninnillä on nyt hyvä olla, voimia teille <3.

Sesse kirjoitti...

Niin ne kaikki aikanaan lähtevät, ja aina se on haikeata!

ellu kirjoitti...

Ninnillä on nyt hyvä olla! Sai elää pitkän elämän perheessä jossa hänestä pidettiin ja huolehdittiin.
Se vie kauan ennenkuin lemmikin poismenoon tottuu. Itsellä siitä on yli vuosi ja vieläkin välillä tulee ikävä uskollista lenkkikaveria.
Voimia teille!