Rauhallista ja hiljaista tänään meidän mäessä. Me ollaan vaarin kanssa kaksin melkein ensimmäistä kertaa naimisissaoloaikana. Kun menimme naimisiin maaliskuussa -82 niin seuraavassa maaliskuussa meitä olikin jo kolme:) Siis 30 vuotta on meillä ollut lapsia kotona ja nyt sitten ollaan tehty itsemme "tarpeettomiksi". Ollaan siis onnistuttu tehtävässämme;) Kaikki neljä lasta pärjää maailmalla, mutta pärjätäänkö me? No kyllä vaikka välillä on ikävä sitä aikaa kun lapset olivat pieniä ja olimme heille kaikki kaikessa. Täytyy keksiä ton Vaarin kanssa kaikkea pöljää....Tänään oltiin saunassa ja juotiin lauteilla KYLMÄÄ cokista ja puhuttiin höpöjä.....
PS. Ninni-mummulle tulee torstaina lääkäri kotiin......
4 kommenttia:
Voi, kaiholla ajattelen sitä aikaa kun kaikki lapset oli vielä kotona ja sitten se tyhjän kodin syndooma, kun ei osannut ruokaakaan kahdelle vain laittaa, sitten oli vuodet lastenlasten kanssa, toivat vuosia elämää kotiin, nyt on sekin aika jo takana, nyt on se neljäs polvi vahvassa nousussa mutta eivät enään täytä mummulaa kuin käymällä vain. ja tää yksin oleva loppuaika, koti entistäkin hiljaisempi. Onneksi on Himmu.
Mukavia hetkiä teille kahdestaan, siihen tottuu ja siitä jossain vaiheessa osaa jopa nauttia.
Kiva kollaasi kuvista, siellä ne suloiset lampaatkin!
eipä uskalla ajatellakaan sitä aikaa kun lapset ovat kotoa lähteneet...Tää aika on oikeasti elämän parasta aikaa,siitäki huolimatta,vaikka on menossa ne elämän ruuhka-vuodet :)
Voi, on surullista kun joutuu luopumaan rakkaasta lemmikistä mutta jotenkin tuntuu lempeämmältä kun lääkäri tulee kotiin, voimia teille!
Kaikella on aikansa maan päällä, niinhän vain se on...
Lähetän Mammeli sinulle ison voimahalin, tiedän, että huomenna on sinulla kova päivä!♥ Olet ajatuksissani!♥
Lämpimästi halaten, Marikki
Lähetä kommentti