perjantai 2. tammikuuta 2015

Kaikkea hyvää?

 Kun kaikki lapset on läsnä, sovussa  ja nauraa silloin äiti on onnellinen:) Niin se vaan on ja niin toivoisi aina olevan, mutta voiko elämä olla aina onnea ja kaikki hyvin? Ei voi sen sanoo järkikin, mutta kun ÄITI ei haluaisi, että lapsilla on pahamieli vaikkakin he olisivat jo aikuisia.

Mammelilla on yleensä kaikki hyvin jos lapsillakin on ja...........
lapsenlapsilla. Muistan kun omat lapset oli pieniä ja ajattelin, että kun saan heidät aikuisiksi loppuu huolehtiminen ja huolet. Voi nuorta mammelia, kun ei tiennyt elämästä MITÄÄN! Huolehtiminen ei lopu koskaan tietää nyt jo varttuneempi mammeli;)

Tähtisilmän ja Prinsessan elämässä tapahtuu nyt uutta ja ihmeellistä. Äitiliini alkaa opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja pikkuiset aloittavat päivähoidon päiväkodissa. Tänään he olivat tutustumassa ja kuulemma kivaa oli:) Tähtisilmä on jännittänyt kovasti etukäteen ja pohtivana poikana sanonut, että voi kumpa ois jo aikuinen, että ei tarvis mennä hoitoon;) No tänään oli kuitenkin jo huokaissut, kun päiväkoti tuntuikin viihtyisältä ja joku tätikin siellä oli saanut häneltä jo pusun:) Mamma toivoo enkeleitä hoitopäiviin sekä äidille ja Iskälle levollista mieltä:)

5 kommenttia:

Helmi Nainen kirjoitti...

Niin oikeassa olet. Ei haihdu äidin huolehtiminen ja "murhe" milloinkaan! Niin rakkaita ovat, miksikä se siitä muuksi muuttuisi, vaikka ikää tulee, niin äidille, kuin lapsille (ja lastenlapsille). Ja todellakin, toista luuli silloin nuorempana, kun lapset oli pieniä...

sylvi kirjoitti...

Niinhän se on.
Samaa ajattelin minäkin.
Toivotaa Taivaan Isän johdatusta pienokaisille.

mummeli kirjoitti...

Niin oikeassa olet, nyt jo 4 polvesta huolta kannan, Niin kauan kuin jotain tietää ja ymmärtää huoli kulkee mukana. onneksi ei ole pahempia huolia eteen tullut, mutta jatkuvasti vain miettii ja ajattelee miten pienillä menee ja miten isommat pärjää tässä kovassa maailmassa.

Mari kirjoitti...

Niin se on, ei huolehtimen lopu, oli lapset minkä ikäisiä tahansa :) Mukavaa uutta vuotta Kivimäkeen!

mustakissa kirjoitti...

Niinhän se on, että mitä suuremmat lapset sitä suuremmat murheet. Kyllä se on loppujen lopuksi helppoa aikaa kun lapset on tossa käsien ulottuvilla ja murheet hoituu siinä arjessa, mutta kun tulee välimatkaa, on paljon enemmän huolta ja vaikeampaa asioissa auttaa...