Kivimäessä ollaan Lyylistä ihan sekaisin. Ainakin me "vanhukset" ;) Lyyli tykkäälapsista tosi paljon ja Naapurin kalsarisankari tuli Lyylin kanssa leikkimään. Lyyli kyllä veti kalsarit kaverilta nilkkoihin niin kuin vanhassa mainoksessa!
Niilo oli pari päivää vähän ihmeissään ja ei oikein viihtynyt sisällä. Lyyli kun oli syntymäkodissaan tottunut kissoihin ja ei hauku eikä aja takaa niin Niilo on tarkkailtuaan pikkukaveria huomannut sen aika vaarattomaksi ja viihtyy jo sisälläkin samassa huoneessa Lyylin kanssa. Nuppukin käy moikkaamassa, mutta suostuu ruokailemaan vaan kodinhoitohuoneessa rauhassa pikku riiviöltä.
Alma on oikein piristynyt kun Lyyli leikkii sen kanssa. Alma osaa varoa pikkuista ja leikin jälkeen Lyyli on ihan märkä kun Alma nuolee ja kuolaa Lyyliä.
Alma antaa pikkuisen käydä juoma ja ruokakupillaankin:)
Lyyli pomppii Alman päällä kun " yleinen syyttäjä"ja Alman häntä vain heiluu!
Pikkumies välillä pelkää pikkunaskalin teräviä hampaita ja sanokin Lyylille, ettå RAUHOITUS NYT VÄHÄN LYYLI!
Olimme päättäneet Vaarin kanssa, että emme opeta Lyyliä viereemme. No, 3 aamuyötä Lyylin itkua kun kuunnelttiin, kunnes Mamma nappasi kirpun kainaloonsa nukkumaan. Nyt nukutaan kuin pienet possut;) Olishan mamman pitänyt itsensä tuntee....Jos vauva haluaa viereen nukkumaan niin miten sitä vois kieltää? Vaari vaan viisasteli, että nuorena ois pitäny lapset hankkia ;)
3 kommenttia:
Kyllä vilkkaan pikupennun kanssa eläminen on niin riemukasta! Ei kyllä asika ehdi pitkäksi käydä sitä pentua seuratessa. Vanhakin koira nuortuu kun poikkuinen tuo eloa elämään. Onnea matkaan pennun kanssa.
alma on sitten ihana luonne ellei yhtään ole mustis.sellaisia ne noutajat on...itsekin usein muistelen pääsiäistä 9 vuotta sitten, kun vaavimme tuli kotiin. kaikki oli niin uutta pikkuiselle.
Onnea vauvelista! Niin lämminhenkisiä kuvia :)
Lähetä kommentti