Hei! Nyt on aikaa vähän kirjoitella syvällisempiä, kun talo on hiljainen ja kaikki nukkuu. Takana on viikonloppu, jolloin meillä oli ensimmäistä kertaa uudet lapset lomailemassa. Olimme edellisille lapsille n. neljä vuotta tukiperheenä, mutta he muuttivat niin kauas, että emme enää voineet jatkaa. Heitä jäi ikävä. Nämä uudet lapset ovat tyttö 6v. ja poika 3v. Viikonloppu meni muuten yllättävän mukavasti, mutta yöt pienempi valvotti. Lapset eivät ole ihan terveitä, joten uusi ympäristö ja vaivat vaikuttivat nukkumiseen. Nämä lapset olivat aivan innoissaan meidän eläimistä ja kovasti he ruokkivat lampaita. Pienet arkiset asiat ovat lapsille tärkeitä. Saunominen, uiminen, lettujenpaisto, ulkoleikit ovat hienoja juttuja lapsille, jotka asuvat yksinhuoltaja perheessä ja kerrostalossa. Siksi tämä tukiperheenä olo on itsellekkin antavaa, kun pienet asiat saavat lapset iloisiksi. En koe mitenkään uhrautuvani, vaan annan siitä hyvästä toisillekkin, mitä olen itse saanut. Olen kiitollinen, kun voin auttaa. Olen myös niin mukavuudenhaluinen, että pidän huolen itsestäni vähän liikaakin:) Nykyisin saan tehdä paljon asioita, mistä pidän ja nautin.
4 kommenttia:
Hei mammeli!
Tulla tupsahdin tänne toisen blogin kautta.
On mukava löytää uusia blogituttavuuksia.
Se on arvokas asia, että jaksaa työskennellä lasten parissa. Minusta itsestäni siihen ei kyllä ole. Ei työssä eikä kotonakaan. No on toki kolme aikuista poikaa jo, mutta tarkoitan vieraiden lasten hoitamista. Olen aina arvostanut myös kotonaan omia niin kuin vieraitakin lapsia hoitavia.
Mummola-tyyliä minä tavoittelen kotonamme, tai sanotaanko niin että vanhaa romantiikkaa pitää ripaus olla. Kauniita kuvia kodistasi.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Moi taas! teette todella arvokasta työtä lasten kanssa!
Minäkin haluaisin toimia jonkun tukihenkilönä - tällä hetkellä nyt tuntuu vain että tässä on han tarpeeksi muutenkin :). Ehkä sitten joskus.
Juu, silloin varsinkin kun omat lapset tarvitsevat vielä paljon hoivaa, ei kannatakkaan ajatella tukiperheenä olemista. Kaikki aikanaan ja voimien mukaan. Meillä kun tämä arki on jo niin helppoa. Meillä on tuo 15 vuotias tyttökin apuna. Hän on perheen kuopus niin välillä saa olla "isons siskona".
Kiitos vierailusta. Olen joskus itsekkin ajatellut tuota tukiperheenä oloa, mutta on jäänyt vain ajatuksentasolle. Hieno homma lapsille!
Lähetä kommentti