sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Syksyisen haikea olo

Tulimme juuri vaarin kanssa enkelikirkosta. Nuorempi poikani kyllä varoitteli, että älä aina kerro blogissasi, kun käyt kirkossa. Tulee kuulemma helposti tekopyhä olo. Palautetta tulee aina, joskus hyvää, joskus huonompaa;) Tänään hän näytti aamulehden sarjakuvaa, missä äiti laittoi kaikki asiat blogiin ja poika ei tykännyt, kun töissä hänelle kaikki nauroivat;) Nyt sitten vielä sanon, että en käy usein kirkossa, vaikka tiedän, että pitäisi. Olen saamaton ja vanha-aatami keksii kyllä tekosyitä miksi en lähtisi. Nyt kuitenkin tuli lähdettyä ja kyllä oli sen arvoista. Kirkossa oli paljon lapsia ja kirkko oli koristeltu erilaisilla enkeleillä. Lauloimme paljon lasten hengellisiä lauluja ja tunnelma oli herkkä.

Kirkossa lauloi kauniisti myös seurakunnastamme eräs juuri vaimonsa menettänyt mies. Oli todella koskettavaa ja liikuttavaa, kun tavallinen mies laulaa vaimonsa muistoksi...itkin....ja vaarikin itki. Meidän vaari on siitäkin harvinainen mies, että voi itkeä, eikä sitä häpeä:)
Kiitollinen mieli kirkkotietä pois astellessa:)
Nyt on siis haikea olo ja syksyinen olo. Ei surullinen, mutta haikea.
Ja näistä perunoista....ei me siis kaikkea itse syödä, vaikka vaari haluaisikin joka päivä perunaa, perunaa ja perunaa;) Annamme kaikille lapsille,vaarin vanhemmille, äitini ja isäpuoleni antaa myös ystävilleen ja seurakunnallekkin. Sitten aina tarvitaan siemenperunaakin aika iso määrä.

Huomenna sitten taas työviikko alkaa, mutta kyllä sen jaksaa, kun tietää, että perjantai on taas edessä;)

14 kommenttia:

dibsukka kirjoitti...

Kaunis postaus.

Minusta on upeaa jos mies uskaltaa itkeä. Minun mieheni on todella tunteellinen ja hän itkee niin ilosta kuin surusta. Jotkin se saattaa yllättää, mieheni pitkässä tukassaan kun on vähän ehkä jopa ilkeänkin näköinen:D

Johanna kirjoitti...

Minua täällä hymyilytti postauksen alkuosio, kun olet saanut ohjeistusta pojaltasi ;).

Kirkko käyntinne kuulosti koskettavalta. Varmasti olisi itku tullut minultakin siellä.

Krisse kirjoitti...

Kaunis postaus minunkin mielestäni...

Marita kirjoitti...

Siunausta alkavaan viikkoosi! Kirkosta on hyvä aloittaa...

Hilda kirjoitti...

Kuulostaa kauniilta tuo kirkkokäynti, tunnelma on varmasti ollut koskettava siellä. Kyllä minusta omassa blogissa saa kirjoittaa itselle tärkeistä asioista tottakai! Ja uskon, että löytyy paljon lukijoita, joita samat asiat kiinnostavat myös.
Kivaa alkavaa viikkoa sinulle toivottelen! :)

Kesäkukka kirjoitti...

Meillä tuota perunaa tuli vähän vähemmän = sata litraa niin kuin poika ilmoitti ;)
Riittää meille oikein hyvin.

Mukavaa uutta viikkoa!

Siru71 kirjoitti...

Miekin naureskelin pojan ohjeistukselle :) Saathan sie laittaa, mitä haluat tänne, kaikki luetaan mielenkiinnolla :) Varmasti hieno kirkkokokemus. Mukavaa työviikkoa!

Krista kirjoitti...

No mutta mitäs pahaa kirkossa käymisessä on?! Minustakin oli mukava lukea kirkkokäynnistänne, varmasti tunnelma on ollut kaunis ja tosiaan koskettava. Kaunista syksyistä viikkoa sinulle!

Katja kirjoitti...

Komea perunasato. Meillä tuli aika kehnosti, osa ei kasvanut lainkaan kuivuuden takia.
Aina ne lapset tuppaa ohjeistamaan :)

Irmastiina kirjoitti...

Miksi ei voisi käydä kirkossa.. kirkossahan kaikki konsertit ja juuri tälläiset erkoisjutut, kuten enkelikirkko ja muut ovat tosi hienoja...:)
Täytyy vain sanoa, että useamminkin voisi käydä..

MaMMeli kirjoitti...

Vielä siitä pojan "ohjeistamisesta"...ei hän tietysti ihmettelekkään meidän kirkossa käyntiä, kun on siihen tottunut, jo lapsesta asti, mutta se, että ei vain nyt kaikki luule, että minä siellä ahkerasti käyn, kun kuulemma en käy;)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kauniista blogistasi - blogisi on ihanan "elämänmakuinen" ja ennenkaikkea Aito:)

Oikein hyvää alkavaa viikkoa sinulle ja perheellesi.

t. Saaga

PIUZA kirjoitti...

Tiedoksi: blogitekstieni näkyvyydessä lukijoilleni on ilmennyt ongelmaa. Koko viestin tästä voit lukea blogistani (http://piuzantori.blogspot.com/2010/10/blogitekstien-paivittyminen-lukijoille.html).

Paula

PS. Hyvää alkanutta viikkoa!

Malli kirjoitti...

Kaunis kertomus! Kiva käydä kirkossa edes jonkun mukana! Minäkin olen joskus laittanutkin blogiini, että kerron tässä nettipäiväkirjassani...
Hieno perunasato ja kauniita perunoita!
Hyvää eläintenpäivän iltahetkeä!