Reissussa rähjääntyy ;)

Kotiuduttu on syysloma reissusta. Niinhän se on, että kun reissu on lyhyt, pitää jalkojen kipittää kovempaa.....siis mammelin jalat on muusia, kun tytär juoksutti pitkin Helsingin putiikkeja.

Hotelli seurahuoneella yövyttiin....muuten ihan siisti ja upea vanha hotelli, mutta...
kylmä siellä oli!!! Ei ollut Vaari lämmittämässä huushollia niinkuin Kivimäessä;)
Paljon ei huoneessa viihdytty....vähän telkkaria katsottiin ja pelattiin skippoa.
Illalla kävimme syömässä Rossossa pastaa ja
jälkkäriksi suklaajätskiannokset. Sen jälkeen menimme elokuviin katsomaan uusimman Vareksen. No, ei ollut kummonen, mutta seura ja napostelut oli kyllä 1 luokkaa;)
Illalla hipsimme hotelliin nukkumaan, että jaksaisimme aamulla virkeänä aamupalalle.
Hotellin edestä kuvasimme rautatieasemaa.
Tämä päivä menikin sitten kaupoilla juostessa....muutamia julkkiksiakin tuli vastaan.
Apua, ihan maalaismammaa alkaa pyörryttämään noissa kauppakeskuksissa. Emme ostaneet paljon mitään...Neiti löysi muutaman vaatteen ja mammeli housut ja pari paitaa...Alesta tietysti;)
Täytyhän sitä kassiensa kanssa poseerata niinkuin turistit konsanaan;)
Eduskuntatalon edessä tämä herra vartioi;)
On se mahdotonta, kun tuollaiset vihreät "otukset" menevät ja tulevat niin, että mammeli meinaa jalkoihin jäädä;)
Juu ja harkitsin töihin menoa tuohon viereiseen taloon, mutta kun portaat on niiiiin pitkät ajattelin sittenkin jäädä entiseen työpaikkaani....

Ja pakkohan se on tunnustaa kuinkas muuten suklaaseen tämäkin reissu päättyi ja sitten kipin kapin junaan ja KOTIIN.

On se mukava käydä jossakin, mutta ihanaa, että saa omassa kodissa asua;) Kun katselin ihmisten menoa kaduilla, tuli mieleeni Veikko Lavin laulu: Ihmisiä on kuin muurahaisia.....Voi että olen kiitollinen, kun minun ei tarvitse asua tuossa vilinässä......Toiset haluavat sitä, mutta minulle se olisi kauhistus, vaikka kaupungissa asuinkin ensimmäiset 19 vuotta. Vaariakin oli jo ikävä ja Neiti ihan kyllästyi, kun koko ajan hoin, että pitäsköhän TAAS soittaa Isälle....;)