No jos rehellisiä ollaan meillä ei ole tapahtunut mitään tavallisuudesta poikkeavaa tänään....Tai jos meidän nuorisoa kuunnellaan niin he sanoisivat, että TÄNÄÄNKÄÄN ;) Aamulla kun lähdetään töihin ja kouluun jää tämä kaksikko vartioimaan taloa lempipaikaansa portaiden alle. Ninni ja Alma tietävät heti jos lähdemme töihin, silloin ne ei yritäkkään lähteä mukaan. Kiltisti ne odottavat kotiitulijoita ja aina yhtä riemulla ottavat vastaan. Molemmat ovat mustasukkaisia huomiosta ja kumpaakin pitää rapsutella:)
Naapurissa kyllä tapahtuu......Nimittäin naapurimme muutti pois viikonloppuna ja hänen talonsa jäi nyt tyhjilleen. Naapurin Rouva muutti kaupunkiin, kun iän myötä omakotitalosta huolehtimen otti liikaa voimille. Hän muutti lähemmäksi tytärtään ja kaupunkiin palvelujen lähelle. Tämä naapuritalo on minulle rakas, koska tämä on rakkaimpien ystävieni lapsuuskoti. Ikkunat ovat nyt ilman verhoja ja talo näyttää yksinäiseltä..... Nyt jännityksellä odotan, ketkä muuttavat naapuriimme?
4 kommenttia:
Tiedän tuon tunteen, kun naapurin valot sammuvat ja jäljelle jää tyhjyys. Ja jännitys siitä, että minkälaiset naapurit saamme Uskon, että kivat! Usko sinäkin!
Mukavaa viikon jatkoo sinne Kivimäkeen, Ystäväni!
tuksu
On se kumma miten nuo koirulaiset tietävät, milloin ollaan lähdössä töihin. Niilokin aina tunkemassa mukaan, mutta aamulla, kun olen lähdössä töihin, saan ihan rauhassa lähteä..
Teillä onkin jännittävät ajat... minkälisia naapureita saatte...☺
Uusilla naapureillanne on kyllä maailman parhaat naapurit odottamassa :)
Kyllä eläimet vaistoaa ja elävät kuin kellot. Muistan kun meillä oli kissa, joskus 70 luvulla ja lapset olivat pieniä. Miska majottautui ulkooven eteen juuri silloin kun olin lähdössä töistä kotiin. Lapset olivat tuumanneet että äkkiä paikat kuntoon, äiti on tulossa.
On kuvakin todisteena, että äitiä odotellaan nätisti oven edessä :-)
Voi miten surullista talon kannalta, tuttu asuja jätti, mutta varmaan odottaa yhtä jännittyneenä kuin Sinä uutta asukasta.
Lähetä kommentti