Elämä yllättää

Ensin vastaan teille ihanaisille, kun kyselitte, että mitä teen lampaiden villasta? Kerään sitä kymmenen kiloa, koska se on vähimmäismäärä, jotta eräs kehräämö kehrää minulle lankaa juuri Helmin ja Hilman villasta. Minulle olisi tärkeää, että saisin kutoa sukkia ja tumppuja juuri näiden ystävieni villasta lastenlapsille <3 Olen säästänyt kolmen kevään villat ja pitäisi punnita paljonko niissä on.

Voi, että kun eilen nauratti, kun Vaari tapansa mukaan oli koko päivän ulkona ja touhusi pihassa kaikenlaista. Niin no ei se naurattanut vaan se, kun illalla kömmin sen kainaloon koko mies hehkui kuin rapu. Tää toistuu joka kevät.....Tänään ei kuitenkaan enää "poika" punoittanut, vaikka eilen luulin, että paloi auringosta täysin. Minä jos olisin noin hehkuvan punainen olisin tosi kipeä. Tuo kultani, kun on ikänsä ollut paljon ulkohommissa ei enää pahasti palakkaan vaan ruskettuu helposti.

Näin siis elämä....tai suoraan sanottuna Taivaan Isä tällä kertaa minut yllätti:

Määrätty ikä kun piakkoin mittariini täyttyy, on tuonut ajatuksia lapsuudestani mieleen. Usein olen ajatellut erästä koulukaveriani alaluokilta. Hän oli aina niin ystävällinen ja lempeä minulle ja varmasti muillekkin. Pidin häntä kauniina....Hänellä oli tumma pitkä tukka ja ruskeat silmät. Vanhempani erosivat siihen aikaan ja kotona ei riittänyt aikaa pienelle tytölle....oli mm.oppimisvaikeuksiakin koulussa. Tällä luokkani tytöllä oli lempeä katse ja aina jotakin hyvä sanottavaa minulle....Hän oli siis enkeli tietämättään minun tielläni <3

Muutimme pois ja jouduin vaihtamaan koulua. Näin tämän tytön pari kertaa kaupungilla myöhemmin ja silloinkin hän tuli aina iloisena juttelemaan. Vuodet vierivät, kymmenet vuodet vierivät ja välillä en muistanutkaan tätä tyttöä. Kunnes ihan viime vuosina aloin muistelemaan tätä luokkakaveriani. Ajattelin, että voi kun voisin joskus kiittää tätä ystävää. Viime viikonlopulla löysin netistä sellaisen "koulukaverit sivuston", sieltä voi hakea entisiä koulukavereitaan. En muistanut kuin tytön etunimen ja sukunimen alkukirjaimen. Löysin sieltä tämän määrätyn koulun kohdalta ja samalta vuodelta yhden saman etunimen. Lähetin tälle ihmisellä sähköpostia ja voitteko kuvitella, että tämä ihminen kertoi olevansa JUURI se ystäväni <3 Ihmettelin ja kiitän Taivaan Isää tästä johdatuksesta....EI SATTUMASTA! Sain siis kiittää tätä lempeää ystävää lapsuudestani hänen yllätyksekseen, sillä eihän enkeli itse tiedä olevansa enkeli :)