perjantai 13. kesäkuuta 2014

Haikeutta

 Meidän Niilokin on ihastunut mammelin Tallinna kassiin;) Niilo hakeutuu aina mamman viereen kun mamma sohvalle köllähtää. Erityisesti Niilosta saan kaverin silloin kun, syön jugurttia tai ms. silloin Niilo odottaa malttamattomana, että pääsee nuolemaan purkin.
 Iltasin kuljen pihapiirissämme ja napsin kuvia.
 Molemmat syreenit toimme vanhasta kodistamme vilppulasta, kun muutimme tänne. Mielestäni tuo lila sopii niin hyvin tuon torpan kulmalle.
Tykkään myös tämän kesän amppelivalinnoistani. Ne kukkivat kauniisti, kun sade ei pääse niitä pieksemään niin kuin monia muita kukkiamme.

Tässä on pari päivää mennyt vähän alamaissa tuon Helmiinan onnettomuuden takia.....Haikeaa on! Hilmalla on mennyt hyvin pukkien kanssa, mutta enhän tiedä miten se kaipaa omaa sisko-lammasta.

Ensi viikko on minulla lomaa, kun juhannuspäivänä on sitten ne häät tyttärellä. Kaikenlaista puuhaa varmaan ensi viikoksi  RIITTÄÄ!!!

4 kommenttia:

mummeli kirjoitti...

Eipä taida oikein lomaa olla, niin paljon varmasti häät työllistää, mutta hyvä kuitenkin kun ei tarvi niitä töiden lomassa laittaa. Varmasti hienot häät, kun juhannusmorsian. Nykyään enään niin harvoin pitävät häitä jussina. Suosis nyt ilmat vähän lupauksia paremmin.
Oikein hyviä valmistelupäiviä!

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä sinne häävalmisteluihin. Puuhaa varmasti riittää...
Kummasti nämä blogieläimet tulevat lukijallekin läheisiksi ja aina kun lukee jonkun poismenosta, aiheuttaa se kaipuuta kuin olisi omasta lemmikistä kyse. Kiva, kun kissakin pääsi taas kuviin mukaan :) t. Ella

Anonyymi kirjoitti...

kylläpä oli hyvä kuva kisusta.... ite vielä kidun töissä 3-4 viikkoa,vaikka täytyy myöntää että oisin valmis jo lomille,hektisen kevään vuoksi.

mustakissa kirjoitti...

Ihana Niilo, on pakannut itsensä mukaan lähtöön:)
Kaunista teillä siellä onkin.

Varmasti tuntuu oudolta jonkin aikaa Helmiinan puuttuminen, mutta aika muuttaa surun kauniiksi muistoiksi..