keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Ystävä on poissa

Eilen ihan yllättäen kuoli Helmiina-lampaamme. Seisoin ihan vieressä osaamatta tehdä mitään, kun Helmiina vauhkoontui ja lähti syöksyen juoksemaan ollessaan laitumella narussa. En tiedä katkesiko Helmiltä niska vai mitä tapahtui, mutta hän kuoli melkein heti vain vähän sätkittyään. Tuntui tosi pahalta. Helmi oli alusta asti arka ja ennakkoluuloinen. Usein se pelästyi minuakin ja ei aina antanut silitellä niin kuin siskonsa Hilma. Viimeaikoina se oli entistäkin varauksellisempi ja mietimme jo, että mitäsen kanssa oikein tehdään?

Laitoimme Hilman tuttuun aitaukseen laitumelta pois, kun Helmiina oli kuollut. Luulen, että hilma ei huomannut koko tilannetta, mutta aitauksessa yksin ollessaan Hilma alkoi huutamaan yksinäisyyttään. Lampaat ovat laumaeläimiä ja Hilma ja Helmiina ovat olleet pienestä asti yhdessä. Siirsin sitten Hilman Manun ja Urho pukkien kanssa samaan karsinaan. Hilma lopetti huutamisen heti,  kun ovat tottuneet talvella olemaan jo samassa tilassa. Harkitsemme nyt, että otammeko karitsan Hilmalle kaveriksi.

Illalla oli kyllä nukkumaan meno vaikeaa ja uni ei oikein tullut silmään........ Vaikka Helmiina oli vain lammas niin se oli minulle tärkeä ja muistan sitä lämmöllä. Nyt Helmiina voi juosta vapaana Taivaan laitumilla:)

11 kommenttia:

Helmi Nainen kirjoitti...

Voi Helmiinaa. Joku oli varmaan vialla ja nyt pääsi paremmille laitumille.
Halaus ♥

Villiviini kirjoitti...

Voi kurjuus. Oliskohan se saanut jonkun sairaskohtauksen, sydänhalvauksen tai jotain?

Iina / Laskettu aika- blogi kirjoitti...

Voih, surullista :( Ihastelin silloin aikoinaan Helmiä ja Hilmaa, kun ne olivat pikkuisia ja tulivat teille.. Meillekin harkittiin silloin lampaita. Mutta nyt on Helmillä onnellista olla vehreimmillä niityillä <3

Iski vain tuossa silmään, että eikös liekanarussa lampaan pitäminen ole nykyään laitonta?

-Iina

mummeli kirjoitti...

Kaiketi Helmiinalla oli jokin vaiva joka siitä teki aran, ja laittoi päättömään juksuun. .Ikävä on varmasti kova, tuo suloinen lammas!

TirriLiisa kirjoitti...

Voi :( Osanotto sinne teille:(

TirriLiisa kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Marikki kirjoitti...

Voi ei!! :( Olipa surullinen uutinen! Mutta tosiaan nyt Helmiina juoksee vapaana taivaan laitumilla...

Ymmärrän, että asia tuntui tosi pahalta, niin olisi mustakin tuntunut! Otan osaa suruunne ja lähetän lämpimän halauksen!♥♥

Tuomontuvan Anni kirjoitti...

Voi sentään helmiinaa, sillä oli varmaan kipukohtaus, voinu olla jo kauankin kipuja. Toisaalta hyvä kun pääsi pois, vaikka ikävä siun tulleeki. Viime kesänä tipu hävis ja nyt käi näin. Surullista.

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten surullista. Kun muutimme maalle niin halusin kissan koiran ja kaksi lammasta. En kuitenkaan saanut kuin kissan joka eli kanssamme 17-vuotta ja kuoli kaksi vuotta sitten. Vieläkin on ikävä enkä häpeile sitä tunnustaa. Kaikkiin eläimiin kiintyy ja uskon että sinusta tuntuu pahalta. Huovuta joku kiva muisto hänestä. Hyvää viikonloppua varmaan juhlavalmistelujen merkeissä. Toivottelee Marjuska.

MaMMeli kirjoitti...

Kiitos teille kaikille, olette sydämellisiä <3 Ihana ajatus sinulta Marjuska, että huovuttaisin Helmiinan villasta jotakin <3

mustakissa kirjoitti...

Oi voi. Ei ole sellaista lemmikkiä, jonka poismeno ei aiheuttaisi surua ja ikävää, kyllä niihin kiintyy niin kovin. Voimia teille ja Hilmalle kanssa..