lauantai 24. tammikuuta 2015

Aarre

Pikkuinen Aarre on nyt n.3kk ja on alkanut kannattelemaan päätään. Hän on rauhallinen ja tyytyväinen poika. Tähän asti on syönyt, nukkunut ja katsellut läheisiään tarkasti. Ei ole paljoa höpötellyt tai naureskellut, mutta ihan viime aikoina kun mamma oikein höpöttelee hänelle hän on alkanut vastaamaan ja hymyilemään vienosti. Hän ei juuri valvota äitiään kun nukkuu äidin vieressä ja saa syödä rintaa aina kun sitä haluaa.

Tänään olimme Aarren äiti, Aarre ja mammeli kaupoilla ruokaostoksilla ja katselemassa sisustus ym. juttuja. Mammeli osti 3 ihanaa tyynynpäällistä ruokaerkkerin sohvalla. Keväänkorvalla laitan ne esille ja sitten näyttelen ne teillekkin:) Aarren kanssa on helppo liikkua, kun tyytyväisenä katselle istuimestaan ja jos nälkä yllättää kulkee ruoka äidin mukana puhtaana ja sopivan lämpöisenä.

Olen ollut harmissani siitä kun nykyisin äitejä ei pidetä sairaalasa synnytyksen jälkeen tarpeeksi kauan vaan he laitetaan niin nopeasti kotiin. Varsinkin ensisynnyttäjien pitäisi olla sairaalassa vähintään niin kauan, että imetys on lähtenyt sujumaan ja maito noussut rintoihin. Moni hätääntyy, että maitoa ei tulekkaan ja lähdetään ostamaan äidinmaidonkorviketta ja pulloja. Loppujen lopuksi otetaankin sitten korvikkeet kokonaan käyttöön. Oman kokemukseni ja tutkitun tiedon mukaan on tosi harvinaista, että maitoa ei tulisi ja että se ei riittäisi. Siinä vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki,  mitä enemmän imettää sitä enemmän maitoa alkaa erittymään. Luku sinänsä on äidit, jotka vaativat pistoksia, että maito ei erittyisi ollenkaan. Pelätään kai, että rinnat alkavat roikkumaan??? Mikä on lapselle terveellisempää, puhtaampaa, sopivan lämmintä kuin rintamaito. Imettäminen on myös edullista ja helppoa!

19 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Niin, minä olen niitä äitejä joilta imetys ei onnistunut, ei vaikka olin sairaalassa miltei viikon. Ei tullut maitoa, ja se mitä tuli, oli kuin rasvatonta litkua, ei sitä ihanan keltaista ensimaitoa mitä pitäisi olla, rasvaista kuin mikä. Enpä tiedä mistä johtui. Näin kahden lapsen kohdalla, kahta olen imettänyt enkä tiedä mikä sillä kohtaa takasi onnistumisen. Hyvät ja terveet lapset sitä kasvoi pullollakin. Ja on siinä omat hyvätkin puolensa, isä sai osallistua syöttämiseen heti.

Tämän kirjoitin, jotta kukaan ei nyt ahdistuisi siitä ettei maitoa tule ja imetys onnistu. Ei se aina onnistu vaikka mitä tekisi. Ja mieluummin lapselle pullo ja tyytyväinen äiti, kuin laiha rinta ja ahdistunut äiti, vai mitä?

Anonyymi kirjoitti...

Se on itseasiassa ihan tablettilääke millä estetään maidon tulo, ei pistos. Itseäni jaksaa aina hämmästyttää se, että muilla ihmisillä on niin kovin kärkkäät mielipiteet äitien imetyksestä. Se on asia joka kuuluu vain ja ainoastaan äidille itselleen. Lapsi kasvaa sekä rintamaidolla että korvikkeella eikä niissä ole mitään eroa. Miksi ihmeessä joku satunnainen ihminen pohtii joidenkin syitä olla imettämättä kokonaan? Tekemisen puute elämässään vai mitä?

Anonyymi kirjoitti...

^ Samaa minäkin ihmettelen eli imetys on jokaisen oma valinta. Ei tarvita moralisointia.

Anonyymi kirjoitti...

Hyviä kommenteja, juuri siksi ettei kukaan ahdistu imettämiseen liittyen. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asia muutoinkin. Tulipa maito tissistä tai pullosta, niin kukaan ei ole äitinä huonompi tai parempi. Tärkeintä äidin ja lapsen hyvinvointi. Ilman ylimääräisiä paineita. Ihanaa kevään odotusta kaikille.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös tämä sama keskustelu muuten käyty silloin kun edellinen lapsenlapsi syntyi? Mitenkä on Mammelillä itsellään imetys sujunut kun kovin haluaa siitä vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen puhua? Toki, korvikeruokinta on varmaankin 20-30 vuodessa muuttunut aikamoisesti.

MaMMeli kirjoitti...

Hei!
Kiitos Katja kommentistasi! Ymmärrän hyvin jos imetys ei yrityksistä huolimatta suju ja en halua heidän mieltään pahoittaa. Ajattelen aina, että jos on parhaansa yrittänyt niin sitten asian kanssa ei tarvitse kokea syyllisyyttä on sitten kysymys mistä tahansa!

Anonyymien kommentit lähinnä huvittavat, mutta kun suoraan kysytään niin vastaan, että kiitos hyvin sujui imetys kaikkien lasten kohdalla:)Lähinnä suren ensisynnyttäjien puolesta jotka haluaisivat imettää, mutta tressaantuneena ja liian aikaisin kotiuttettuna eivat saa imetystä sujumaan. Lisäksi en voi ymmärtää äiteja, jotka jo heti päätöksellään eväävät lapseltaan rintamaidon. On myös äitejä, jotka neuvolassa kerovat, että mies ei tykkää jos hän imettää.

Äidinmaidon edut on kiistattomat! Rintamaito sisältää lukuisia infektiosuojaa lisääviä, tulehdusreaktioita hillitseviä ja vastasyntyneen puolustusmekanismeja tukevia aktiivisia ainesosia. Ne kypsyttävät suoliston hyvien ominaisuuksien muodostumista. Imetys suojaa lasta vaikeilta hengitystietulehduksilta, ripulitaudeilta ja korvatulehduksilta. Rintamaito voi tehostaa joidenkin rokotteiden, kuten hemofilus- ja pneumokokkirokotteiden antamaa immuunivastetta. Kolmen kuukauden täysimetyksen on todettu vähentävän atooppisen ihottuman riskiä. Vähintään kolme kuukautta imetettyjen lasten riski sairastua astmaan ennen 10 vuoden ikää on pienempi kuin aikaisemmin vierotetuilla. Imetetyillä lapsilla näyttäisi esiintyvän vähemmän useita vakavia lapsuusiän sairauksia kuten esimerkiksi myöhempää lihavuutta ja tyypin -1 ja -2 diabetesta.

Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä niin minulla kuin sinulla!

Anonyymi kirjoitti...

Omat lapseni ovat kaikki täysin korvikevauvoja. Hassusti onkin niin että kaikki ovat olleet terveinä eikä ole ollut edes korvatulehduksia. Sen sijaan tiedän muutamankin täysimetetyn lapsiperheen joissa lapset ovat käyneet putkituksessa korvatulehduskierteen takia. Että niin tai näin, korvike on näköjään meillä ollut terveellistä :P

En henkilökohtaisesti ymmärrä että aikuinen ihminen paasaa blogissaan kuinka ei ymmärrä toisten valintaa olla imettämättä. Mielipide jokaisella ja näin mutta oikeasti, kuuluuko se asia edes sinulle? Varsinkin jos olet itse imettänyt, lapsesi imettävät jne. Eli millälailla asia edes koskee sinua?

Anonyymi kirjoitti...

Ensin ajattelin, että en tunge lusikkaani tähän soppaan, mutta taidan kuitenkin muutaman rivin laittaa.

Ihan selvä asia on, että jokainen saa omassa blogissaan kirjoittaa mitä ja mistä haluaa. Samoin on myös lukijoilla oikeus lukea ja seurata mitä blogia haluavat.

Kovin ihmetytää nämä valtavan jyrkät ja "minä olen oikeassa" mielipiteet, tulevat ne sitten palautteena, tai muuten.

Mikäli bloginsa pitää niin, että ananyymitkin saavat kommentoida, en ymmärrä miksi niitä sitten jotka tuon tavan valitsevat pidetään jotenkin huvittavina tai mitättöminä. Mielipitetä mielipiteiden joukossa nekin ovat.

Itse en ole kovinkaan jyrkkä ketään tuomitsemaan tai mielipiteitäni toisten yli huutamaan. Tässäkin asiassa on yhtä monta oikeaa ratkaisua, kuin on äitejä jotka ratkaisunsa syystä tai toisesta tekevät, tai joutuvat tekemään. En lähtisi kumpaakaan vaihtoehtoa tyrmäämään tai nostamaan. Tärkeintä on, että lapsi ja koko muu perhe voivat hyvin.

Toivottavasti tämä kohu nyt laantuu pian ja päästään taas normaaliin mukavaan ja leppoisaan rytmiin joka tässä blogissa on yleensä aina ollut!

Sari Aalto

Anonyymi kirjoitti...

meidän lapset oli niin paljon keskosia että aika meni hengissäpysymiseen ja hoitotoimepiteisiin.80-luvulla äiti heitettiin kotiin hyvin liukkaasti ja lapsi oli siellä. se kyllä takasi että imetys meni pieleen. toki lypsin mutta eihän se lasta korvaa.ensimmäisen kanssa jotenkin kotona sitten sain palautettua maidon tulon mutta toisten kanssa en.harmittaa se. koska kyllä imettäessä pääsee tosi paljon helpommalla kuin pullopelissä. mutta aina ei kaikki suju kuin oppaissa!

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Eikös se kaiken lähtökohta ole vauvan hyvinvointi ja kehittyminen,joko rintaruokinnalla tai korvikemaidolla.Äidin jaksamisen
tukeminen on kaikkein tärkeintä uuden elämän alussa.Onneksi nyky terveydenhoitajat neuvolassa tukevat
äitejä (perheitä) kokonaistilannetta
katsoen ei syyllistäen.
Terveisin mummeli

Anonyymi kirjoitti...

Mulle itselleni on ihan sama että imettääkö joku ja antaako joku korviketta. Itse olen lapseni tyytyväisenä ruokkinut korvikkeella. Mutta kyllähän se nyt on sanomattakin selvää että osa lukijoista pahastuu jos tekstissä mainitaan että äiti jättää imettämättä sen takia että rinnat alkvat roikkua. Epäilen että näitä tapauksia on todella minimaalinen määrä. Muilla jotka valitsevat imettämättömyyden on siihen joku muu syy esim mielenterveysongelmat. Ja he ovat kuitenkin jo kokeneet omassa mielessään paheksunnan päätöksestä, ei siihen tarvita enää ulkopuolisia saarnaamaan. Toivoisinkin että kumpaakin osapuolta ymmärrettäisiin tässä asiassa. Kuten muutkin ovat maininneet niin tärkeintä on että äiti ja lapsi voivat hyvin, ei se että millä lapsensa ruokkii. Toivoisin kovasti että vanhempikin ikäpolvi sisäistäisi tämän asia :)

MaMMeli kirjoitti...

Kiitos vilkkaasta keskustelusta! Ennen en olekkaan saanut anonyymejä liikkeelle näin runsaasti. Itse olen kyllä nimellä aina mielipiteitteni takana!

Iina / Laskettu aika- blogi kirjoitti...

Erkki Savilahti/ professori ja lastentautien erikoislääkäri Hyks-instituutin lastentautien laboratoriossa.

"Imeväisikäisten ruokintaan liittyy paljon tunteita, asenteita ja uskomuksia. Tutkimusten mukaan rinta- ja korvikeruokinnalla ei kuitenkaan ole kehittyneissä maissa lapsen terveyden kannalta ratkaisevaa eroa.

Rintamaidon ravintokoostumus on eräänlainen kompromissi imeväisen ja äidin hyvinvoinnin välillä. Imeväisen selviytymisen tärkein edellytys on äidin kyky hoivata häntä. Siksi rintamaidon rautapitoisuus on niin pieni, että pelkkää rintaruokintaa saaneille vauvoille alkaa ilmaantua raudanpuutetta 5–6 kuukauden iän jälkeen. Korvikemaidoissa rautapitoisuus on optimoitu.

Rintamaidossa on niukasti myös valkuaisaineita. Yli kuuden kuukauden yksinomainen rintaruokinta voikin johtaa joillain vauvoilla pituuskasvun hidastumiseen.


Toisaalta rintamaidossa on lukuisia puolustuskykyä vahvistavia tekijöitä. Rintaruokinta vähentää merkittävästi ripulitauteja, jotka ovat keskeinen imeväiskuolleisuuteen vaikuttava tekijä kehittymättömissä, epähygieenisissä oloissa. Suomessa bakteeriperäiset ripulit ovat hävinneet imeväisiltä ja vaikeimpaan, rotaviruksen aiheuttamaan ripuliin annetaan rokote. Siten ruokinnan vaikutus on vähäinen.

Hengitysteiden tulehduksiin varhaisen ruokinnan on todettu vaikuttavan ainoastaan osassa aihetta käsittelevistä tutkimuksista.

Suomessa kuten muissakin hygieenisten olojen maissa monet lasten krooniset sairaudet ovat viiden viime vuosikymmenen aikana yleistyneet merkittävästi. Diabeteksen ja allergioiden yleisyys lapsilla on nyt kymmenkertainen verrattuna 1950-lukuun. Sadat tutkimukset ovatkin analysoineet varhaisen ravinnon merkitystä kroonisten sairauksien synnyssä.

Allergioiden kehittymisestä tutkimustulokset ovat hyvin ristiriitaisia. Tällä vuosituhannella julkaistut tulokset jakautuvat jokseenkin tasan: osassa niistä pitkäaikaiseen rintaruokintaan liittyi enemmän ja osassa vähemmän allergioita kuin lyhytaikaiseen. Joissain tutkimuksissa eroa ei havaittu.

Se, onko jollain perheenjäsenistä allergia, on keskeinen tekijä lapsen allergian kehittymisessä. Osassa tutkimuksista onkin otettu huomioon perimä, mutta tulokset eivät ole yhtään sen selvempiä. Vauvan varhaisella ravinnolla ei ole allergioiden synnyssä merkittävää osuutta.

Useissa Euroopan maissa lapsuustyypin diabetes yleistyi 1970-luvulla, samaan aikaan kun korvikeruokinnan suosio kasvoi selvästi rintaruokintaan nähden. Ajallinen yhteys sai tutkijat olettamaan, että lehmänmaidon valkuaisilla olisi yhteys diabeteksen syntyyn.

Myöhemmin rintaruokinta on jälleen yleistynyt, mutta diabetesta esiintyy yhä enemmän. Näyttö siitä, että varhaisella ravitsemuksella olisi vaikutusta, on kuitenkin vahvempi diabeteksessa kuin allergioissa, joten käynnissä on laajoja kansainvälisiä seurantatutkimuksia."

Iina / Laskettu aika- blogi kirjoitti...

Lähinnä terveyttä edistävät ja vauvaa suojelevat maidon ainesosat ovat niissä ensimmäisissä muutamissa "tehotipoissa" jotka yleensä tulevat äidiltä ihan alussa jo.

Minä imetin lastani 5kk, ihan täydellä antaumuksellani ja nautin ajasta kovasti, mutta siltikään maitoa ei tullut aivan tarpeen mukaan. Niin se vain on, joillakin riittää, joillakin ei aivan, toisilla ei ollenkaan. Yksilöitä jokainen, niin kuin eläinmaailmassa, siellä vain sitten niiden yksilöiden jälkeläiset kuolevat.

Kyllähän asia on niin, että nykyään varsinkin on alettu panostamaan äitien imetyksen onnistumiseen. Kyllä sairaalassa yleensä ollaan niin kauan, etenkin ensisynnyttäjä, että hänellä alkaa maito nousta ja imetys onnistua. Lisäksi neuvola seuraa tätä hommaa koko ajan tarvittaessa ja käy kotosalla tarkistamassa että onnistuu. On nykyään myös paljon apuvälineitä imetykseen, mitä ennen ei ollut.

Mummoni (85v) sekä anoppini (68v) kanssa juttelimme asiasta aikoinaan ja he sanoivat, että kyllä ennen imetettiin yhtä lailla kuin nykyään. Ennen ei ollut korvikkeita saatavilla, mutta silloin mentiinkin naapurin navetan maitotonkalle, keitettiin maito, lisättiin joukkoon sokeria ja voita ja siitä sitten vauvalle korviketta antamaan, mikäli omaa maitoa ei tullut tarvittavaa määrää.

Henkilökohtaisia asioita todella, joista on aika turhaa omia näkökantoja jaella, ne voi pitää omanaan, koska ei niistä kukaan hullua hurskaammaksi tule, ja käyttää omassa elämässään. En muutenkaan ymmärrä, että miksi monet asiat ymmärretään pitää henkilökohtaisina ja niihin ei puututa, mutta jos kyseessä on odottava äiti, vauvan kasvatus tai imetys niin silloin äiti on jokaisen omaisuutta.

Imetys on hieno asia, mutta ei mikään tae millekään, ei niin hieno että sitä pitäisi jollekin korokkeelle nostaa. Ja eiköhän se ole todella todella pieni prosentti joka näitä maidon nousua estäviä lääkkeitä, syystä tai toisesta, ottaa. Jos tässä huonoa äitiä haetaan niin sitä voi olla niiin monella muullakin tavalla. Jakaahan perhepetiasiakin mielipiteitä. Tuskin perhepedissä nukuttavat (niinkuin itsekin) ajattelevat, että tässä minä nyt tietoisesti lisään lapseni kätkytkuoleman riskiä.

Hyvä aihe nostamaan keskustelua, mutta aika turhaa heittää kommenttiaan suuntaan tai toiseen asiasta. Toisaalta halusin itsekin osallistua, kun mietityttää niin kovin ja nostaa tunteita pintaan.

Anonyymi kirjoitti...

Jos on valmis kirjoittamaan näin henkilökohtaisesta asiasta noin provoisoiden (viitaten roikkuviin rintoihin) niin silloin pitää olla valmis myös ottamaan vasta-argumentteja niiltä anonyymeiltä kirjoittajiltakin. Kaikki eivät halua keskustella näin herkästä aiheesta nimellään tai nimimerkillä kuten tässäkin tapauksessa on kyse itse blogin pitäjästä. Jos taas ei ole valmis ottamaan kritiikkiä vastaan niin kannattanee jatkossa pysyä vähän vähemmän tulenaroissa aiheissa kuten kesän odotuksessa :P

Siitä olen jopa hieman hämmentynyt että blogin pitäjä on terveydenalan ammattilainen ja silti kuuluttaa niin kovin voimakkaasti meilipidettään haukkumalla äitejä jotka eivät imetä. Toki mielipiteensä itse kullakin mutta surullista että ammatti ei auta yhtään sensuroimaan tekstiä :(

MaMMeli kirjoitti...

Kuten pitkään blogiani seuranneet ovat huomanneet, että välillä mammeli haluaa nostaa esiin asioita ja rohkeasti kertoa omia mielipiteitään. Yleensä pysyn leppoisissa aiheissa, mutta välillä on mukava aada vähän vipinää;) Aiheitahan löytyy...perhepeti....kotiäitiys...ym.

Kiitos Iina/Laskettu aika blogista kommentistasi!

Ritu kirjoitti...

Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Rintamaito on pikkuiselle todella tärkeetä. Minäkin olen aina ihmetellyt sitä, että jotkut äidit eivät halua imettää vaikka maitoa tulisikin. Itse olen imettänyt lapsiani, toista 13kk ja toista 11kk. Sen toki ymmärrän jos on esim. sellaiset nännit että lapsi ei pysty niistä imemään, mutta se taitaa olla kuitenkin melko harvinaista. Onhan rintakumeja sitten apuna.

Anonyymi kirjoitti...

Kun on omassa perheessä joutunut kohtaamaan kätkytkuoleman, tuntuu tuollainen turhasta viisastelu todella ikävältä.On ihan se ja sama, mitä lapsi syö, jos vain terveenä pysyy ja elämä jatkuu. Kun kohtaa omassa elämässään tarpeeksi kovia asioita, ei enää jaksa ymmärtää turhaa pätemistä ja "olen oikeassa" asennetta. Kukaan ei tässä asiassa ole oikeassa tai väärässä, jokainen tekee parhaansa ja sen on riitettävä koska ihminen ei muuhun pysty.

Johanna

Sumi kirjoitti...

Kukin taaplaa tyylillään, ja hienoahan se on jos imetys onnistuu.

Meillä vaan kävi nuorimmaisen kanssa niin, että "ilman pulloa" imetyksen kanssa kävi niin että neiti alkoi kuivaa, ei saanut tarpeeksi maitoa. Vaippaan ei tullut puoleen vuorokauteen mitään, ja edellisenä päivänäkin olemattoman vähän. Myös paino laski. Lapsi ei itkenyt, rauhallinen kun oli, mutta pakkohan se oli (myös terkkarin ohje) alkaa antamaan lisäksi pullomaitoa, muuten olisi jouduttu tiputukseen.
Joten meillä tuo ohje, että kaikilta tulee tarpeeksi maitoa kun vain imettää, ei pitänyt alkuunkaan paikkaansa.

Ihana kuva pikkuisesta! Kaikkea hyvää hänelle ja koko perheelle! :)