perjantai 6. marraskuuta 2015

Isäni ja Kukkutäti

Aloin keräämään savikukkoja kirppikisiltä. Minulla on tällä hetkellä 3 kukkoa kotona ja yksi vanhassa torpassa. Vanhan torpan kukko on rakkain. Se on sininen ja sain sen n.48 vuotta sitten. Syntymäkotini oli Tampereella Kullervonkadulla, Asuimme Tampellan taloissa, jossa asuin Tampellan työntekijöitä. Meidän talomme asukkaat olivat yksinäisiä naisia. Sihen aikaa heitä kutsuttiin vanhoiksipiioiksi ei siis sinkuiksi;) Isäni oli niiden talojen talonmies. Olin hyvin sosiaalinen lapsi ja kävin monilla asukkailla kyläilemassä usein. Mieleeni on jäänyt Taavi, Hilma, Rirva ja kukkutäti. Kukkutäti sai nimensä siitä, että hänellä oli noita savikukkoja. Minulle hän antoi lahjaksi sen sinisen "kukkopillin". Huusin aina hänen postilaatikostaan, että avaa kukkutäti ovi, nään  olet siellä sisällä! Hih en tainnut olla aina mieleinen vieras,vaikka kiltti hän minulle aina oli. Yhdeltä tädiltä sain aina peltirasiasta mustia kuviokarkkeja. Hilma ja Taavi antoi minulle hevostaulun, joka on tehty savesta. Sekin on torpassa tallella.

Rakkaudella muistan lapsuuskotiani, jossa oli kaksi huonetta ja keittokomero. Kaikki oli vaatimatonta ja pientä. Isäni oli mielestäni taitava ja kaikki osaava. Siihen aikaan talonmies oli jokapaikahöylä ja teki monen ammattiryhmän töitä ja minä kuljin hänen mukanaan. Monet sulakkeenvaihdot ym. olin isän mukana. Iäni nikkaroi kaikenlaista. Hän teki jopa asuntovaununkin alusta pitäen itse. Se oli kuulemma toinen joka on rekisteröity Tampereella.

Isäni oli myös hyvin edistyksellinen siinä mielessä, että hän hoisi lapset hyvin, laittoi ruokaa, siivosi, ompeli nappeja ja jopa ompelukonettakin käytti. Oikeastaan en tiedä mitään mitä hän ei osannut. Rakkaimpia muistoja ovat ne kun olin kipeänä niin isäni siveli rintaani Vick-rasvaa ja olo tuntui heti paljon patemmalta. Muistan myös kun hän kuori puukollaan minulle omenan spiraalimallisesti ja otti lopuksi omenasta palan omaan suuhunsa ja sanoi minulle, että tämä on verotus;) Kun minulla heiluivat hampaat hän puukollaan teki ruisleivän palaan siivut, että sain helpommin haukattua.

Näin Isänpäivän lähestyessä tulee mieleeni nämä asiat omasta Isästäni, joka kuoli 2003. Kiitollisena ja rakkaudella muistelen Isääni ja kiitän hänestä Taivaan Isää. Vien hänen haudalleen kynttilän sunnuntaiksi. Käykää tekin katsomassa Isäänne jos  hän on elossa ja sanokaa hänelle kuinka tärkeä hän teille on :)

1 kommentti:

PikkuBertta /PikkuBertta kirjoitti...

Ihania muistoja lapsuudesta ja isästä....☺