sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Tauti josta ei puhuta

On olemassa tauti josta ei puhuta. Lehdissä ja netissä on siitä tietoa, mutta työkaverit ja muut eivät siitä paljon huutele. Jos kysyt joltakin taudin oireista tai muuta asiaan liittyvää niin vastaajan ääni madaltuu ja muut ympärillä lähtevät vähin äänin hipsimään ;) M!UTTA minähän puhun taudista kuin hammassärystä!

Se alkoi minulla yhtäkkiä yllättäen, kun olin luullut olevani just ja just rippikoulun käynyt;) Eräänä yönä siihen havahduin!!! Kamalat kuumat aallot!!! No olehan jo mummun virkaa hoitanut yli 13 vuotta ja mummutttavia on tällä hetkellä 6. Siis tuo vaiettu tauti eli mummu-tauti iski minuunkin;) Nyt sitten yöelämä vilkastui kertaheitolla ja mieliala taas madaltui. Minä sikeäunista sieäunisin herää yöllä milloin hirmuiseen hikeen ja vuoroin palelen niin, että vyllään itseni peiton alle vaarin kainaloon. Päivisin niveliä särkee, mieli on alavireessä ja kaikki  ottaa hermoon;)

Luin netistä, että oireet voi kestää 2-5 vuotta ja jopa kymmennenkin vuotta!!! Voi kamala.....Mitään hormoonilääkitystä en haluaisi ottaa joten luotaistuotekauppaan taidan kohta astella. Kertokaas nyt mummelit täällä "ihan vain meidän kesken", että mistä te olette apua saaneet?

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olemme mielestäni samaa ikäluokkaa, mutta varsinaisia mummuteltavia ei ole mutta tautia vähäsen. Hiukset on harventuneet, Se on suurin suruni. Kuumista aalloista en ole kärsinyt, mutta joskus punastun kuin teinityttö! Ei sekään näillä vuosina haittaa, kun nuorena en koskaan punastunut. Alapään vaivoja on tullut. PissavaivAa ja kuivuutta, niihin sain apua ja samalla mielialakin nousi, kun ei tarvitse koko ajan surra vaivojaan. Kuulin muuten, että mummutauti alkaa usein silloin kun nuorimmainen muuttaa pois kotoa. Omalla kohdallani Se piti paikkansa. Tsemppiä, ja hae apua, sitä saa nykyään. On sitten läheisilläkin helpompaa��

Tillariina kirjoitti...

Meillä töissä suurin osa naisista alkaa olla vaihdevuosissa. Eikä miehiä ole kun kourallinen, joten kaikesta puhutaan ja paljon. Eikä edes kovin hiljaa! Täytän tänä vuonna 53 vuotta. Mä voisin jo luopua kuukautisista, mutta ne eivät luovu minusta. Mun nuorimmainen muutti syksyllä pois...jos se toimisi ! :)

Anonyymi kirjoitti...

Olen saanut apua menohop ja menomax valmisteesta. Löytyvät kaupan luontaistuotteista. Sieltä hyllystä löytää myös useita muita valmisteita ja homeopaattisia tuotteita taitaa myös olla, luontaistuoteliikkeissä. Toivottavasti löydät helpotusta oireisiin, me kaikkihan emme halua hormonihoitoja. Kyllä tästä jotenkin selvitään! Valoisaa kevättä sinne Sinulle ja kiitos aidoista kirjoituksistasi ja niin ihanista eläinkuvista. Merja

Anonyymi kirjoitti...

itse en selvinnyt luontaistuotteilla , en varmaan löytänyt sitä oikeaa ja jo vain gynegologi pelasti vaikka en aikonut niitä syödä, kasvot oli hiestä märät hikinoro valui selkää pitkin kun katselin telkkaria paperilla sai koko ajan kuivata kasvoja se oli kamalaa, pilleri aamulla ja loppui kuukautiset ja olo tasaantui toki hikoilen vieläkin herkemmin mutta sen kanssa pärjää, lääkäri oli sitä mieltä että lievät tapaukset VOI tasaantua luontaistuotteilla mutta se hymyn virne kertoi että ei kannata kärsiä

Anonyymi kirjoitti...

Chello Forte-luontaistuote on ollut hyvä apu.

Tytär, iso-sisko, äiti, anoppi, lähihoitaja, Hannele-mummu... Tappara-fani... geokätköilijä...eläkkeellä 01.09.2020 :) kirjoitti...

Moikka....sorry jos pilaa päiväsi, mutta tuohon kyssäriisi... minulla kyseinen tauti kesti loputtomalta tuntuvat 7 vuotta ja vieläkin silloin tällöin ilmoittelee olemassa olostaan :(

MaMMeli kirjoitti...

Kiitos hyvistä neuvoista....ensimmäisenä hipsin sinne luotaistuotekauppaan :)

Nettimartta kirjoitti...

Onhan sinulta otettu kilpirauhaskoe? Olen eläkeiässä ja käytän hormoonigeeliä, olo tasoittuu ja elämälaatu palaa.

Leena kirjoitti...

Hei! Minä olen 53 ja vaihdevuodet alkoivat 46 vuotiaana (verikokeella todettu). Painoa alkoi tulla ja uniongelmat alkoivat. (Kilppari on hallinnassa tyroksiinilla). Rauhoitin yöuneni muuttamalla nukkumaan omaan huoneeseen ja passittamalla mieheni lääkäriin. Hänellä todettiin uniapnea. Lisäksi aloitin juoksemisen ja avantouinnit. Olen aina ollut hyvin, hyvin liikuntavastainen, mutta nyt juoksen pitkiäkin lenkkejä ja syksyllä olisi tarkoitus mennä puolimaratoonille. Tässä iässä on pakko hoitaa ja pitää huolta myös omasta kunnosta. Kävin myös virtsarakon verkottamisleikkauksessa, josta parhaillaan toivun ja huilaan. Olen lisännyt ruokavaliooni kasviksia ja syön paljon avocadoa. Olen myös vähentänyt hiilihydraatteja ja liharuokia. Perunankin korvaan juureksilla ja kasviksilla. Näillä normaaleilla tempuilla olen pärjännyt oireitteni kanssa, enkä oikeastaan tiedä vaihdevuosista mitään...

MaMMeli kirjoitti...

Hei!
Kiitos teille kaikille vinkeistä:))) Eteenpäin mennään ja lääkärikin on jo tilattu!