sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Isän perintöä

Tämän maljakon olen saanut isältäni perinnöksi, se on ostettu -70 luvun alussa. Tykkään siitä kovasti ja aina kun laitan siihen kukkia muistelen isää...
Tämä puinenlaatikko on isäni vanha sikarilaatikko taitaa olla kultaiselta -60 luvulta. Inhoan tupakanpolttoa, mutta isäni tupakanpolttoa "ymmärsin", koska olin syntymäastä siihen tottunut. Lastenlapset joskus valistivat isääni ja sanoivat, että Vaari tupakka on myrkkyä!!

Laatikko on vielä täynnä isän tilpehööriä, en ole vielä raskinut sitä putsata. Minun isäni säästi kaiken mahdollisen, koska hän saattoi tarvita mitä uskomattomampia roinia korjauspuuhissaan. En tiedä asiaa mitä isäni ei olisi ainakin yrittänyt korjata ja mitään ei ostettu, kuin pakon edessä. Hän ei koskaan sanonut, että ei osaa jotakin tehdä. Jos ei ensin osannut hän opetteli. Hän olikin monitoimimies ja ammatiltaan talonnmies:) Hän osasi mm. putki ja sähkötyöt, rakennushommat, autonkorjaukset, siivouksen, pyykinpesun, ompelemisen, ruuanlaiton, kodinkoneiden korjauksen ja erityisen hyvä hän oli lasten hoidossa:) Isälläni oli myös heikkouksia, mutta hänen rakkaudestaan lapsiaan kohtaan en ollut koskaan epävarma:)

Näiden muistojen myötä haluan kaikille toivottaa mukavaa ja aurinkoista sunnuntaita:)

13 kommenttia:

Krisse kirjoitti...

Kauniita ajatuksia ...muistojen kultaiseesa nauhassa..
Mukavaa sunnuntaita..

Katja kirjoitti...

Nätti maljakko. Taitaa olla melko ohutta lasia.

PikkuBertta kirjoitti...

Ihania muistoja isästäsi.
Tuli omakin isäni mieleen ja hänen taitonsa.Samoja taitoja hänelläkin,monitoimimies,ja työelämässä pidetty.
Minullakin on isan hopea tupakka-aski muistona.

Leppoisaa sunnuntaita:)

Unknown kirjoitti...

Pitkästä aikaa ehdin tänne bogimaailmaan ja Kivimäellähän on taas juttua jos jonkinmoista. Ihanaa että teillä on tulossa HÄÄT! Mahtavaa. Onnea nuorelle parille. Oli kiva lukea, että laihdutusprojektisi on edennyt mukavasti. Hatun nosto!
Minun isäni on paatunut tupakkamies, paperossia kuluu päivittäin valtavat määrät. Eipä siinä paljon auta sanomiset. On vain hyväksyttävä ja kunnioitettava hänen valintaansa.
Oikein ihanaa sunnuntai iltaa teille sinne Kivimäkeen. T. Elisabet

Marge kirjoitti...

Kauniita, niin kauniita muistoja!! Ihanasti kerroit!:)
Oikein hyvää uutta viikkoa sinullekin, ystäväin!:)

Susanne kirjoitti...

Ihania ja rakkaita muistoja!
Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle ystäväni!

Anonyymi kirjoitti...

kauniita "pieniäisoja" muistoja :-)

JaanaElina kirjoitti...

Kiitos vierailusta blogissani.

Nyt täällä vastavierailulla.Kivoja juttuja sinulla täällä,liityn lukijaksesi ja käyn lukemassa aiempia postauksia ajan kanssa.=)

T.virkasisko

Pikkupiiku kirjoitti...

Huomenta! Maljakkosi on kaunis ja vielä Suomalaista muotoilua. Sillä on myös tunnearvon lisäksi melkoinen rahallinen arvo, joten ei mikään turha perintö. Harvoin näkee enää kenelläkään. Pidähän huolta perinnöstäsi.

mimmuli kirjoitti...

Kaunita muistoja <3

Siiri kirjoitti...

Hei,

Tupsahdin tänne Myllykylän kautta sattumalta. Aivan upean värinen tuo Kleopatrasi! Meiltä löytyy samalainen vihreänä ja tuo amberin värinen on ollut hakusessa jo monta vuotta. Hieno!

Lueskelen ajan kanssa koko blogin läpi. Hyvää alkanutta viikkoa!

mimmuli kirjoitti...

*supattaa*marraskuussa..meille tapahtunee jotain yhteistä...*se on se minun salaisuus vielä*innostuin kuitenkin kun luin eräästä blogista ...hihii*supattaa ja hymyilee onnellisena*

Anastasia kirjoitti...

Ihania muistoja!