keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Mamman virka

Mamma tuntee itsensä tärkeäksi, kun esikoislapsenlapsi soittaa ja pyytää: "Mamma tuutko lukeen meille iltasadun?" Mamma juoksee naapuriin jos vain ehtii ja lukee usein Risto Räppääjää, Tatua ja Patua tai jotain muuta. Sitten pojat vielä toivovat, että kerron heille "punaisen talon tarinoita". Ne punaisen talon tarinat on mamman keksimiä juttuja heidän kodistaan ja siellä asuvista 3 pojasta, äidistä ja kissasta. Uusimpana toiveena on kertomuksia perheistä, joita mamma on tavannut. Jutut on osittain keksittyjä, osittain oikeasta elämästä ja niihin sisältyy, joku pieni opetus, jonka toivon myös poikien hoksaavan;) Esim. tänään kerroin jutun perheestä, missä lapset eivät osanneet leikkiä. Vanhemmat  antoivat lasten katsella koko ajan vain telkkua ja lapset eivät muuta sitten tehneetkään ja mitä siitä sitten seurasi.......

Lastenlasten kanssa on mammakin oppinut elämästä taas paljon uutta. Tyttärelleni toivon voimia hänen raskaaseen, mutta myös rakkaaseen tehtäväänsä. Hän on niin ihana äiti pojilleen:) Jokainen voi vain kuvitella mitä on arki kolmen vilkkaan pojan kanssa perheen ainoana aikuisena......

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ootkos lukenut itse joskus sellaista kirjasarjaa kun Onnen päiviä? Kirjan tarinat ovat kans sellaisia, että niihin sisältyy jokin opetus tai saavat muuten miettimään asioita. Mummuni luki tätä kyseistä kirjasarjaa minulle ja sisaruksille 70-luvun alussa ja minä luin aikoinani omille lapsilleni sitä sarjaa. Suosittelen .

Tarja

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Oi, kaipaan niin noita sadunkertomis iltoja....nyt ovat pojat jo niin isoja, että sadut ovat jääneet...:)
Kovasti onnellinen olen, että Poika3. asuu meillä viikot.
Täältä pääsee yhdellä bussilla kouluun, kotoa joutuisi käyttämään kahta ja lähtemään paljon aikaisemmin. Nyt , kun mopokausi on taas tältä syksyltä ohi, kysyi poika 3. voiko muuttaa meille viikoiksi...ja arvaat varmasti mitä vastattiin♥

Taina kirjoitti...

Ihana lapsuus poikasilla kun on mammakin ihan lähellä ja satuja kertomassa :)

Henkkumaaria kirjoitti...

Kuulostaa ihanalta, sekä poikien, että isovanhempien kannalta. Minun isovanhempani asuivat lähellä ja koska olivat iäkkäitä, olivat kotona päivät. Menin useimmiten koulun jälkeen mummulle. Jos olin kipeä, vaarini tuli hoitamaan kotiin minua. Hän myös usdin käveli meidän koululle ja valvoi leikkejä, ettei minua kiusattu koulussa. Ihanat isovanhemmat! Nyt kun minulla on kolme lapsenlasta, on vielä 20 vuotta työelämää edessä, jos saan olla terveenä. En voi olla lasten kanssa joka päivä ja ikävöin heitä. Olet onnelisessa asemassa, kun saat kuulua lasten arkeen!

Anonyymi kirjoitti...

Mammeli on ihana <3 Tiiätköhän itse kuinka tärkeä oletkaan noille kolmelle nassikalle ja tyttärellesi myös!! Ihana virka !!
Minullakin oli mummi joka piti minusta huolta ja yritti opettaa niitä viisauksia :) Mummin kuolema sysäsikin minut peffalleni,vasta nyt olen nousemassa jaloilleni.

Marianne kirjoitti...

Oi, miten etuoikeutetussa asemassa lapsenlapsesi ovatkaan! Minun mummuni asuivat aina kaukana, niin on myös nyt oman lapseni laita. Molemmat isovanhemmat aivan liian kaukana.
Lapsenlapsesi tulevat taatusti muistamaan nuo hetket ja ihanan mammelin läpi elämän <3

tuksu kirjoitti...

Elämän Iso Onni, on saada olla liki lastenlapsia, toimia "satutoimistona ja turvatoimistona" :)
Sinä olet Nii-In ihana!
ja Vaari!
tuksu