torstai 20. syyskuuta 2012

Eläinystävämme ovat täällä taas :)

Meidän Ninni mummu nukkuu suurimman osan vuorokaudesta......Väsynyt jo yli 14 vuotta perheessämme ollut elää todennäköisesti viimeistä syksyään.....
 Otsikko tuli mieleeni tämän päiväisestä laulusta, jota töissä lasten kanssa laulelin:) Meidän kanalassa kanarouvat kasvattelevat uusia sulkia ja pitävät munimistaukoa...noin parin viikon ajan on kanat munineet vain harvakseltaan. Tänäänkin tuli viideltä kanalta vain 1 muna....kukahan sen niistä pyöräytti ;)
 Tämä kuva meidän tytöistä on alkukesältä, kun Hilman mammeli oli parturoinut ja Helmi oli vielä talviturkissaan. Tytöt ovat vielä ulkoaitauksessaan ja sisälle siirretään vasta, kun kylmä yllättää!
Almuska tuossa vieressäni jyrsii luuta ja on autuaan tietämätön, että mammelin voimavarat on aika vähissä. Monet anonyymit ovat kommentoineet tuota Alman muuttamis asiaa......Mitään päätöstä ei ole tehty ja jos Alma pois annetaan on koti oltava parempi kuin meidän. Rakastamme Almaa, mutta ihmisiä, jotka tarvitsevat meitä rakastamme vielä enemmän..........Uskon, että tässäkin asiassa tapahtuu niin kuin kaikille meille hyväksi on:)

14 kommenttia:

tarutikki kirjoitti...

Ihania kuvia taas teidän eläinystävistänne:)
Minäkin uskon, että te osaatte tehdä oikean ratkaisun kaikkien hyväksi.
Voimia sinulle!

mummeli kirjoitti...

Nuo ihanat eläimet! ja tuo Alman tulevaisuus, jos luovutte siitä, se on taatusti silloin Alman parhaaksi, ette muuten siitä luopuisi, toivotaan että tuo asia ratkeaa oikein hyvin. Te etter kevein perustein siitä luovu se on varma.

Stiina kirjoitti...

Ihania kuvia!!!

viivähdys kotirannassa kirjoitti...

Ihana Alma ... Jos meillä ei olisi jo näin täyttä, ottaisin Alman meidän Maian kaveriksi.
Olen ihan varma meitä on monia joiden sydän lämpenee Almalle pelkistä sun kauniista kuvista joten hyvin Alman elämä järjestyy päädyttepä mihin tulokseen tahansa :)

Katinka kirjoitti...

Mikäs ollessa ulkona noiden lammas tyttöjen kun oma villapaita päällä.
Eläimet on mukavia katsella edes kuvissa, itselläni ei ole nykyään kotieläimiä.

maiju kirjoitti...

Älä polta itteäsi nyt loppuun, sinulla on paljon ajateltavaa. Voimia ja jaksamsita suuren päätöksen edessä.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Ihanat eläinystävät!
Voimia sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

sydämestäni toivon että voitte pitää Alman kun Ninni mummukin kohta ehkä "muuttaa" pois ..kuka tietää vaikka kohta helpottaisi teidänkin elämänne että taas tekisi mieli koiraa,sitä ainakin toivon ja rukoilen ,voimia sinulle Mammeli ...ja koko perheelle ,kaikille sydämesi rakkaille ... .T.Marja

Anonyymi kirjoitti...

Asioilla on taipumus aina järjestyä parhain päin. Toivottavasti käy nytkin niin. Voimia kovasti teille kaikille. Toivottavsti kuitenkin muistat, että sinulla on ihan oma elämä nykyään eikä sinun tarvitse "revetä" joka paikkaan. Ymmärrän toki, että haluat auttaa tytärtäsi kaikin tavoin, mutta muista, että hän on jo aikuinen ja varmasti pärjää tässä maailmassa vastoin- käymisistä huolimatta. Muista siis levätä välillä =)

Rauhaisaa viikonloppua.

Tarja

Anonyymi kirjoitti...

eläimethän pyytävät niin vähän,mutta antavat niin paljon.... itse itken itkuni mustin kaulassa paijaten ja roikkuen.

Anonyymi kirjoitti...

Voimia teille!!! Uskon vakaasti, että kaikki kääntyy vielä, niinkuin hyväksi ja parhain on <3

PikkuBertta kirjoitti...

Sinulla on siellä aivan ihanat eläinystävät....Ehkäpä olisi hyväkin,että pitäisit Alman ja lenkkeilisit ja ottaisit omaa aikaa Alman kanssa...tiedän kokemuksesta,kun rakkailla on vaikeaa(tyttären sairaus),niin omaakin hyvinvointia pitää ajatella...sinäkin teet vielä työtä,jossa pitää olla skarppina ja pirteäna,sekä antaa hoitolapsille huomiota....minä olin palaa ...tai paloinkin ...loppuun,kun otin lähimmäisistä LIIAN suuren vastuun...tukena pitääkin olla,mut omaa jaksamistaa pitää kuunnella...
Hienoa että jaksat käydä vielä Näpsäkässä,mutta ota aikaa myös ulkoilulle ja liikunnalle...ja kukapas muu sinun ulkoiluttajaksi olisi parempi kuin ALMA...ota Alma omaksi personal treineriksesi....:)
Olen mukana surussasi..
mutta...
Tsemppiä...vielä se elämä hymyilee:)

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä Alma vaistoaa sen, että nyt on mammelilla jotakin hätänä. Sen vuoksi hän voi olla enempi sinun lähettyvilliä ja vaatia huomiotasi
Tiedän sen kokemuksesta. Oma koirani tietää omat herkät ja huolen hetkeni ja silloin ollaan tiukasti minun lähettyvillä.

Ajattele Almaa sinun terapeuttinasi. Pienikin pyrähdys ulkoilua Alman kanssa, antaa sinulle voimia toimia läheistesi parhaaksi.

Voimia sinulle, mutta olen huolissani myös Alman kohtalosta.
Uusi koti ja ympäristö voi eläimellekin olla mullistus josta se ei toivu. Silloinhan se on kokenut jo hyljätyksi tulemisen.

Anonyymi kirjoitti...

Hei miten tuon eläinystävämme ovat täällä taas sanat menee? Tiedän sävelen mutta sanat ovat hukassa :/