Ensimmäinen kiiltokuvani

Tämä koirakiiltokuva on ensimmäinen kiiltokuvani, josta alkoi lapsena kiiltsujen keräämiseni. Olin n.5-vuotias, kun isäni löysi kotini ulkorappusilta eräänä sateisena päivänä tämän kiiltokuvan. Tämä oli ihan läpimärkä ja isä antoi sen minulle. Laitoin sen kuivumaan ja siitä innostus sitten alkoi. Minun kaveripiirissäni ei kiiltokuvia liimattu vaan ne säilytettiin vanhoissa karkkirasioissa tai muovikansioissa, että niitä sitten sai vapaasti vaihtaa. Kouluikäisenä kavereiden kanssa vaihdeltiin melkein päivittäin kiiltokuvia ja välitunnilla se oli hauskaa puuhaa. Kuka muistaa vielä sysit? Sysi oli tehty vihosta tai lehdestä. Sen sivut oli taiteltu ja niissä sisällä luki jotakin tai sitten siellä oli kiiltokuva joka vaihdettiin siihen kiiltokuvaan millä kaveri sysiä "käytti". Sysissä siis sai, menetti tai vaihtoi kiiltokuvan. Usein sysiin laitettiin niitä kiiltsuja joista itse ei niin tykännyt. Tämä koira ei koskaan ollut sysissä tai vaihdokkien joukossa. En raaskinnut sitä koskaan vaihtaa ja se on nyt muistoni yli 45 v takaa:) Muitakin kiiltsujani on vielä tallessa mutta ne eivät ole niin rakkaita kuin tämä.

Syksyn valot

 Ostin eilen Prismasta kaamosvaloja. Ruskea/valkoiset pallovalot ja valkoiset pitsipallovalot. Valot saivat aikaan sen, että sisustusinnostus nostaa päätään;)

 Tein tänään piiiiitkästä aikaa kurkkusalaattia, johon tungin myös kesäkurpitsaa. Avomaankurkkua, kesäkurpitsaa ja sipulia karkeana raasteena sekaan tilliä. Päälle kiehautin liemen jossa oli etikkaa, suolaa, sokeria ja sinapinsiemeniä. Huomenna sitä voi jo syödä vaikka lihakastikkeen ja perunan kanssa...tykkään :)

Nämä rakkaat piiperoiset kävivät mammalassa iltapalalla, kun olivat naapurissa serkuilla äitinsä kanssa me&i kutsuilla. Kutsuilla oli 4 polvea meikäläisiä...lastenlapset, tyttäreni, minä ja äitini. Kaikki viihtyivät ja ostoksiakin tuli tehtyä.

Kohta onkin Tähtisilmän ja Prinsessan synttärit. Isompi täyttää 5 ja pienempi 3......lahjatoiveetkin on jo selvillä ja juhlia odotellaan :)

Kukku luuruu, mitä kuuluu?

 Mulle kuuluu ihan hyvää:)
Näpsä alkoi taas ja ensimmäisessä jaksossa tehdään luonnonmateriaaleista kaikenlaista kivaa. Tämän kranssin tein mustikanvarvuista ja kanervasta.

Olen aloittanut myös sammalsydämen tekoa. Voi että nämä jutut vievät tämän naisen mukanaan niin että millään ei meinais lopettaa niin kivaa se on ja halpaa kun kaiken saa luonnosta paitsi rautalangan mitä tarvitaan sitomisessa.

 Meille on muuttanut kaksi uutta kanaa. Ne on Tyrnävän kantaa ja siis eri rotua, kun meidän muut kanarouvat.

 Ruskea kana on Vieno ja sillä on harmaat pyrstösulat. Pienempi on Kaino ja se on vaalea, jossa on myös harmaata. Vieno isompi ja Kaino vielä aika nuori. Kaino ei osaa vielä kotkottaa vaan sirkuttaa kun joku lintunen. Tytöt ei uskalla mennä muiden kanssa vielä orrelle vaan nukkuvat vuohien karsinan katon päällä. Muutenkin Vieno ja Kaino kulkee kaksin erillään muusta poppoosta kun ovat pihalla kaikki vapaana.

Siirikin käy tutkimassa Kivimäen uusia asukkaita :)

Tämmöistä tänään täältä ja mukavaa viikonloppua kaikille teille :)

Uroksen sielunelämä ;)

Kukko piti minulle valaisevan oppitunnin uroksen sielunelämästä;)

Olen aina ihmetellyt Vaarin käytöstä jos hän on huolissaan jostakin. Siis jos vaikka lapselle sattuu joku haaveri tai jos mammeli satuttaa itseään tai jos on joku asia mikä vaaria huolestuttaa ja hän ei saa siihen ratkaisua. Vaari alkaa silloin huutamaan ja pitämään esitelmää hermostuneena! Itse en käyttäydy samaantapaan vaan katson mitä on sattunut ja lohdutan lasta vaikka syy olisikin ollut lapsen omassa käytöksessä. Tilanteen lauettua vasta alan keskustelemaan asiasta. Tai jos olen huolestunut jostakin niin puhun asiasta ja voin itkeä tihuttaakkin, mutta en korota ääntäni.

No eräänä iltana minun huomaamattani oli yksi kanoista jäänyt ulos yöksi. aamulla kun menin kanalanväkeä ruokkimaan niin huomasin yhden kanan tepastelevan häkin ulkopuolella. Ajattelin, että voi reppanaa koko yön se on ulkona värjötellyt peloissaan kun toiset ovat saaneet nukkua orrella lämpöisesti vierivieressä. Varmann kukkokin on iloinen kun kana tulee parveen mukaan! Vaan eikö mitä? Kun päästin kanan toisten luo niin kukko kävi niskasta tätä poloista kiinni ja kana oikein huusi sen käsittelyssä. KUKKO oli siis ollut tosi huolissaan rouvastaan ja ei osannut sitä sanoa ja se purkautui noin! Halusi varmaan kertoa rouvalleen, että anna olla viimeinen kerta kun jäät porukasta pois! Nukuin koko yön huonosti kun puutuit viereltäni!

Minua ihan nauratti tuota näytelmää katsoessani ja ajattelin että ai MIEHET siis käyttäytyvät noin olivatpa ne sitten kukkoja tai ihmisiä ;) No siis tämä tapahtuma oli melkein kun meidän elämästä sillä erotuksella että vaari ei koske minuun sormenpäälläkään, mutta ääni on sitäkin kovempi! Tietenkin jos on todellinen hätä esim. sairastuminen tms. vaari hillitsee itsensä ja auttaa. No täytyy kai siis ymmärtää tuota vaaria, sillä minkä hän sille voi, että Luoja hänet tuollaiseksi loi;)

Siitä se ajatus sitten lähti.....

Tänään sain päähäni uuden jutun koskien JOULUn AIKAA! Siis Joulua jo syyskuun alussa??? Nyt täytyy vaan ideoida lisää ja pehmitellä Vaaria ;) Kyllä tekin lisää kuulette ideasti jos se vaan menee läpi Vaarille!

Tänään nautittiin vaarin kanssa syksyisestä saunahetkestä. Eucalyptys tuoksua kiukaalle ja löyly hoisi kahta väsähtänyttä, mutta onnellista ihmistä. Maailmalla ja meidän maassa kuohuu...Kukaan ei halua luopua omastaan, mutta jokainen tietää kyllä ihmisryhmän jonka pitäisi se tehdä! Mitäs jos meistä jokainen hyväosainen lupuisi jostakin???? Minä ja vaari mukaanlukien! Itse voisin luopua vaikka parista lomapäivästä tai jostakin muusta?

KOSKA: Minulla on terveyttä, rakkaita jota rakastan ja jotka rakastavat minua, ruokaa, lämmin koti, työtä, vaatteita, rakkaita eläimiä ja maa jossa saan asua rauhassa kenenkään minua uhkaamatta ja ennen kaikkea uskon vapaus!!!

Maalaismarkkinoilla Ilmajoella

 Meillä on nyt tämä villitys, että täytyy käydä katselemassa uusia paikkoja. Vaari oli ostanut tori.fi:stä lipaston Ilmajoelta ja lähdimme sitä hakemaan. Ajattelin, että vihdosta viimein pääsen käymään myös Mallanmakeat puodissa. Harmikseni puoti oli suljettu ja olin pettynyt, kun olin niin kauan jo haaveillut pääseväni katselemaan Mallan puotia ja maistelemaan hänen herkkujaan!

Onneksi Ilmajoella sattui olemaan Maalaismarkkinat ja sinne suuntasimme:) Ponggaatko Vaarin kuvasta? ;)

 Miljöö oli tosi kaunis ja myyjiä oli mukavasti.

 Yhdessä rakennuksessa oli kahvio ja ihanan  kodikkaita huoneita mm. tämä iso pirtti, jossa oli ihana takka ja ruisleipiä vartaassa.

Tämä kammari oli kauniisti kalustettu.

Ostimme markkinoilta ruis- ja kauraleivät ja mammelille kettukorvikset. Ihmeekseni yksi myyjä tuntui tutulta, vaikka en ole häntä koskaan nähnytkään...Sitten huomasin kyltin: Tarutikki, josta aavistin, että hänen täytyy olla blogista tuttu! Esittelin itseni ja hänhän se oli blogituttuni jo vuosia:) Kiva oli nähdä hänet ihan livenä!!!!

Kävimme katsastamassa 2 kirppistä ja antiikkiliikkeen, jossa oli tavaraa PALJON! Ostin vain 2 savikukkoa, sillä hinnat oli antiikkiliikkeessä ihan liian korkeita.

Seinäjoella kävimme Rossossa syömässä ja kiertelimme kaupungilla. Lipaston haimme Tuomenkylästä ja ajelimme kotia kohti. Vaari maalaa vielä lipaston jonka hankimme aikaisemmin ostamamme renginkaapin alaosaksi. Yritän muistaa kuvata ja näyttää ihanat ostoksemme tai oikeastaan Vaarin ostokset sillä hän pongasi molemmat netistä;)

Tervetuloa Syyskuu

Kesä tuli kesä meni sille minkäs teet ? ;) Halusin tai en nyt on syyskuu! Kesä meni liian nopeasti, mutta kiitollinen olen jokaisesta kesän päivästä. Syksyn otan vastaan kuitenkin ilolla vaikka kesää olisinkin vielä mielelläni luonani pitänyt.

Olen kevät, kesä ja syksyihminen, mutta talvi ei oikein ole minun juttuni. Varsinkin tammi-helmikuu on niin pysähtynyttä..............Mitään ei tapahdu. Syksy on jotenkin jännittävää aikaa...uudet lapset töissä, harrastukset alkaa taas, sisustuttaa kotona, takkatuli, kynttilät ja värit luonnossa. Huomenna alkaa taas Näpsä-käsityökouluni. Jouluksi pitäisi tehdä portfolio ja saada käsityöalan perustutkinto suoritettua. Vaikka valmistunkin niin haluan silti käydä Näpsää, koska se on niin mukavaa ja siellä on ihania käsityötyöystäviä:)

Vaarin kanssa suunnittelimme, että kävisimme silloin tällöin pikkureissusissa enemmän. Lasten ollessa kotona ei ollut aikaa eikä rahaa. Emme myöskään halunneet lähteä ilman lapsia minnekkään ja vähäiset reissumme oli aina perhejuttuja Nyt on mahdollisuus käydä jossakin ja olemme vielä terveitä ja aika "hyvänikäisiäkin" niin miksi emme nauttisi yhdessä matkustamisesta. Reissumme on vain viikonloppuna tapahtuvia ja ajattelimme, että käymme sellaisissa paikoissa, mitä emme vielä ole nähneet. Aikansa kutakin ja nauttikaamme aina siitä ajasta joka on kulloinkin käsillä:)